Suomalaiset tuhansien järvien maassa, ja merenrantaviivaakin meiltä löytyy mantereelta laskettuna yli 6000 kilometriä ja saaret mukaan luettuna noin 40 000 kilometriä. Jos ei oteta mukaan jokaista pikku lahdelmaa ja saarien rantoja, on meren rantamme pituus noin 1100km.
Tästä huolimatta Suomen ylivoimaisesti suosituin ruokakala on Norjassa kasvatettu lohi, jonka osuus suomalaisten syömästä kalasta on noin 60 %. Tämä tuntuu melko hölmöltä, kun voisimme sen sijaan syödä kotimaistakin kalaa.
Kotimaisella kalalla on ehkä ollut perinteisesti maine vähemmän hienona ruokana, jota on syöty kun muuhun ei ole ollut varaa. Ulkomaisen kalan makuun päässeet suomalaiset ovatkin hieman unohtaneet kotimaiset kalat, vaikka toki niitäkin edelleen syödään. Erilaiset kalaruuat perunoiden kera ovat edelleen hyvin tyypillistä suomalaista ruokaa.
Kotimaisen kalan syöminen hyväksi vesistölle ja ympäristölle
Kala on ainoa proteiininlähde, jonka syöminen on hyväksi vesistöille. Esimerkiksi karjatalous on merkittävä vesistöjen ja ilmaston kuormittaja. Suomen järvistä ja merialueilta pyydetyn kalan syöminen sen sijaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä, etenkin jos kyse on pienistä kaloista ja niin sanotuista roskakaloista kuten särkikaloista.
Valtavia määriä kotimaista kalaa kalastetaan vuosittain hoitokalastuksen nimissä pois vesistöistä, mutta ihmisravinnoksi päätymisen sijaan suurin osa siitä menee kompostoitavaksi. Kompostoinnin lisäksi osa saaliista menee biokaasun tuotantoon tai esimerkiksi turkiseläinten ja kasvatettavien kalojen rehuksi.
Positiivisena kehityksenä voidaan mainita, että jonkin verran kotimaisesta ”roskakalasta” tehtyjä tuotteita on ilmestynyt viime vuosina myös ruokakauppojen hyllyille. Tätä kehitystä on tukenut esimerkiksi John Nurmisen säätiö, joka rahoitti osaltaan hoitokalastussaaliista tuotettavien ruokatuotteiden kehittämistä.
Esimerkiksi silakan kohdalla suomalaiset voisivat viisinkertaistaa syömisensä ilman että silakan pyyntimääriä tarvitsisi kasvattaa lainkaan.
Kotimaisen kalan kulutus onkin saatu erilaisilla toimilla hienoiseen kasvuun, mutta tehtävää on vielä paljon. Olennaisena tekijänä menestyksen takana on tietenkin se, ettei valmis tuote ole kuluttajalle liian kallis.
Suomalaiset syövät liian vähän kalaa ylipäätään
Sen lisäksi että suomalaiset syövät liian vähän kotimaista kalaa, syövät he myös ylipäätään vähemmän kalaa kuin mitä ravitsemussuositukset edellyttäisivät. Suositusten mukaan kalaa olisi hyvä syödä kaksi kertaa viikossa, mutta vain joka kolmas suomalainen ilmoittaa näin toimivansa.
Jos ja kun tätä määrää olisi tarpeen lisätä, olisi lisäys ehdottoman järkevää toteuttaa kotimaisen kalan voimin eikä lennättämällä Suomeen lisää norjalaista lohta tai aasialaista tonnikalaa.
Monella olisi haluja syödä kotimaisista kaloista enemmän esimerkiksi kuhaa, siikaa ja ahventa. Näissä arvostetummissa kaloissa rajoittavana tekijänä on se, että kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Ammattikalastajat ovat sukupuuttoon kuolemassa oleva ammattiryhmä, eikä uusia yrittäjiä ole tullut vanhojen tilalle sellaisia määriä kuin mihin olisi tarvetta.
Kotimainen kala tekee uutta tulemista
Viime vuosina kauppojen hyllylle on alkanut ilmestyä yhä enemmän kotimaisesta kalasta tehtyjä tuotteita, jopa niin sanotuista roskakaloista kuten särjestä tehtyjä. Tämä on hienoa kehitystä, mutta tilastollisesti kyse ei ole kovin suuresta asiasta. Jos asiaa katsoo hieman pidemmällä perspektiivillä, on muutosta kuitenkin tapahtunut. Nykyisin särkikaloja käytetään ihmisravinnoksi 800 – 900 tonnia vuodessa, kun vuoden 2010 tienoilla kulutus oli vain joitain kymmeniä tonneja.
Kotimaisella kalan syömisellä saattaa kuitenkin olla hyväkin tulevaisuus edessään, jos sen hinta saadaan kilpailukykyiseksi esimerkiksi tuontilohen kanssa ja saatavuus kohdilleen. Kiinnostus lähiruokaan sekä ruuan ilmastoystävällisyyteen tuskin ovat katoamassa tulevaisuudessakaan mihinkään, ja viime vuosina rajusti noussut ulkomaisen lohen hinta on kotimaisen kalan myynnille positiivinen asia. Kalan terveellisyys olisi pienellä brändäyksellä myös liitettävissä superfood-trendiin.
Hieman isompi pyörä asiassa pyörähti vuonna 2021, kun Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti kotimaisen kalan edistämisohjelman. Ohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja kulutusta kestävällä tavalla. Lisäämisen katsotaan lisäävän työpaikkoja, kansanterveyttä sekä pienentävän ruuantuotannon ilmastovaikutuksia.
Ohjelman tavoitteena on viisinkertaistaa silakan kulutus ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten kalojen kulutus vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on varmasti melko realistinen nykyisessä vallitsevassa ilmapiirissä. Kyseessä on myös sellainen asia, joka tuskin jakaa eduskuntaa kovinkaan merkittävästi kahteen eri leiriin. Joten todennäköisesti hallituskokoonpanoista huolimatta intressi asian edistämiseen säilyy.
Etkö jaksa odottaa edistämisohjelmien toteutumista? Lähde kalaan!
Lähes kaikki suomalaiset asuvat vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Näin ollen lähes kaikilla on mahdollisuus kalastaa myös itse. Kalastus onkin Suomessa suosittu harrastus, joka tuottaa monelle myös vaihtelua ruokapöytään.
Jos siis ei jaksa odotella valtion ohjelmia kotimaisen kalan kulutuksen lisäämiseksi, voi heittää virvelin tai mato-ongen olalle ja marssia lähimmän vesistön äärelle.
Lisää joka kodin lähiruokavinkkejä voit lukea esimerkiksi Mitä kasvattaa parvekkeella? -artikkelistamme! Tutustu myös sivuihimme pikakasinot tai nettikasinot.
