Jättikokoiset vesimelonit ovat monen herkkua. Huolimatta suuresta koostaan vesimelonit eivät ole hedelmiä kuten yleisesti luullaan, vaan marjoja. Vesimelonia on tapana syödä sellaisenaan, ja sen nauttimiseen ei tarvitakaan muuta kuin terävä veitsi.
Vesimeloni on alun perin kotoisin jostakin eteläisen Afrikan alueelta, mutta sitä on viljelty monin paikoin maapallon lämpimillä alueilla jo ainakin 5000 vuoden ajan. Aivan viime aikoina vesimelonia on jalostettu eri suuntiin. Nykyiset vesimelonit ovat suurempia kuin esi-isänsä, ja nykyisin voi löytää kaupasta myös siemenettömiksi jalostettuja meloneja.
Keltaisilla hedelmälihalla varustettuja melonejakin löytyy, ja japanilaiset ovat kehittäneet neliskanttisen meloninkin. Viimeksi mainittu saadaan aikaan kasvattamalla meloni lasisessa laatikossa, jolloin se kasvaessaan muotoutuu neliskanttiseksi. Neliskanttiset melonit ovat huomattavasti helpompia varastoida ja kuljettaa. Toistaiseksi kantikkaat melonit ovat kuitenkin huomattavasti pyöreitä kalliimpia.
Suuren kokonsa lisäksi vesimeloni on myös jättimäinen terveyspommi. Ensimmäinen sellaiseksi laskettava on se, että vesimeloni on noin 92-prosenttisesti vettä. Se toimii siis loistavana nesteyttäjänä kuumissa olosuhteissa viihtyville. Monet afrikkalaiset kuivilla alueilla asuvat kansatkin ovatkin selviytyneet kuivissa olosuhteissa aikojen saatossa juuri vesimelonien avulla. Sokereita siinä on noin 6% ja rasvaa mitättömän vähän.
Hedelmälihan lisäksi vesimelonista kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös siemenet, jotka harmillisen usein päätyvät hedelmää syödessä syljeskeltyinä maahan tai roskikseen. Siemenet sisältävät runsaasti proteiinia ja hyviä rasvoja, joten niitä ei kannata jättää syömättä. Ne voi myös kerätä erikseen nautittaviksi ja valmistaa esimerkiksi paahtamalla.
Vesimeloni onkin virkistävä hellepäivien välipala myös niinä muutamana päivänä vuodessa, jolloin suomalaisia helteellä siunataan.
Katso myös uudet kasinot tai no deposit bonukset (ei talletusta).
Vesimelonin terveyshyödyt
Kuten hedelmillä yleensä, myös vesimelonilla on lukuisia terveyshyötyjä. Jokaisella hedelmällä terveysvaikutukset painottuvat hieman eri asioihin, vaikka esimerkiksi korkea C-vitamiinipitoisuudet yhdistävät useita hedelmiä ja marjoja.
Seuraavassa muutamia vesimelonin vaikutuksia:
- Pienentää aivoinfarktin riskiä
Vesimelonissa on runsaasti lykopeenia. Sen lisäksi että lykopeeni tuo melonille tunnusomaisen punaisen värin, on sillä myös terveysvaikutuksia. Lykopeenipitoisia tuotteita syövien ihmisten aivoinfarktin riski pienenee nimittäin selvästi. Tutkimusten mukaan jopa 20 prosenttia.
- Iho voi paremmin
Nesteyttävien ominaisuuksiensa ansiosta vesimeloni tekee hyvää ihon kunnolle. Ihon hyvinvointia edistävät myös runsas C-vitamiiniapitoisuus sekä beetakaroteeni.
- Poistaa turvotusta
Vähäenergiaista vesimelonia voi syödä runsaitakin määriä ilman lihomisen riskiä. Lisäksi sen nauttiminen voi auttaa munuaisia toimimaan tehokkaammin ja poistaa näin turvotusta kehosta.
- Luonnollinen korvike Viagralle
Vesimeloni sisältää sitrulliinia, joka auttaa pitämään verenkiertoa kunnossa. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan se toimisi myös Viagran tapaan.
- Runsaasti ABC-vitamiineja
Vesimeloni sisältää runsaasti tärkeitä A-, B- ja C-vitamiineja joilla on monenlaisia terveysvaikutuksia.
- Parantaa sydämen toimintaa
Vesimelonin korkea kalium-pitoisuus auttaa edistämään sydämen ja lihaksiston terveyttä. Lisäksi kalium poistaa kehosta liiallista natriumia ja auttaa näin esimerkiksi laskemaan verenpainetta.
Vesimelonin haitat
Vesimelonilla ei ole tunnettuja haittoja. Koiranomistajien kannattaa kuitenkin varoa antamasta sitä lemmikilleen, sillä varsinkin vesimelonin kuoret saattavat olla koirille myrkyllisiä.
Vesimelonin ravintosisältö ja koostumus
Vesimeloni tunnetaan erittäin kevyenä herkkuna. Se voi olla vaikea uskoa, kun kyseessä on niinkin makea tuote. Mutta totta se on. Alla olevasta listauksesta näet vesimelonin energiapitoisuuden ja muun ravintosisällön. Vaikka vesimeloni on 92-prosenttisesti vettä, mahtuu siihen paljon muutakin.
Vesimelonin ravintosisältö per 100g
- Energiaa 37kcal
- Hiilihydraattia 7,1g
- Proteiinia 0,9g
- Rasvaa 0,1g
- Kaliumia 100mg
- Fosforia 10mg
- Magnesiumia 8mg
- Runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja
- Paljon karotenoideja
Vesimelonin historia ja kasvatus
Melonia on viljelty tiettävästi jo noin 5000 vuoden ajan varhaisimmat löydökset ovat muinaisesta Egyptistä. Se on alun perin kotoisin eteläisestä Afrikasta, mutta levinnyt jo ammoisina aikoina ihmisten mukana ympäri maailmaa. Kiinassa kasvia on viljelty jo 900-luvulta lähtien, ja maa onkin nykyään maailman suurin vesimelonin tuottajamaa. Vesimelonia kasvatetaan nykyisin trooppisilla alueilla ympäri maailman. Se selviytyy myös luontaista levinneisyyttään huomattavasti viileämmissä olosuhteissa, ja sitä kasvatetaankin pienimuotoisesti jopa Keski-Euroopassa sekä Etelä-Venäjällä. Viimeksi mainitussa paikassa vesimeloneista on perinteisesti valmistettu jopa olutta.
Nam Nam! suurta herkkua 🙂