riisi terveysvaikutukset

Riisin terveellisyys, terveysvaikutukset, ravintosisältö ja ravintoarvot

Riisi on yksi maailman tärkeimmistä viljelykasveista, ja ylipäätään tärkeimmistä kasveista koskaan. Se on pääasiallinen ravinnonlähde jopa yli puolelle maailman ihmisistä. Erityisesti sitä syödään ja kasvatetaan sen kotiseuduilla Aasiassa, jossa tuotetaan 90% maailman riisistä. Vaikka kyseessä on alun perin kaukomailta tuotu kasvi, ei riisiä ole aikoihin pidetty suomalaisessakaan ruokapöydässä erityisen eksoottisena ruokana.

Vaikka riisi tuttu jokaiselle suomalaiselle ruokalautaselta, ei varsinaista kasvia ole välttämättä kovin moni nähnyt. Tämä johtuu tietysti siitä, ettei se kylmässä Suomessa oikein viihdy, ja kotimaassa syöty riisi onkin aina tuontitavaraa kaukomailta. Todennäköisesti Aasiasta. Riisi on heinäkasvi, ja se kasvaa noin 1-1,8 metriä korkeaksi. Se tarvitsee kasvaakseen paljon vettä, ja se viihtyykin parhaiten monsuuni-ilmastossa. Tavallisin riisi eli suoriisi kasvaa parhaiten ollessaan suorastaan vedessä. Moni onkin nähnyt varmasti Aasian matkoillaan tai television välityksellä riisipeltoja, joille on padottu vettä niin että ne näyttävät lähinnä järviltä. Ennen sadon korjaamista näiden viljelmien laitamilta avataan padot, joiden kautta vesi lasketaan pois keräämisen helpottamiseksi.

Riisi ravintoarvot ja terveysvaikutukset

Suurimpia riisin tuottajamaita ovat Kiina, Intia, Indonesia, Bangladesh ja Vietnam. Myös seuraavaksi suurimmat maat ovat kaikkia Aasiasta. Euroopassa riisiä ei juuri viljellä, paitsi jonkin verran Espanjassa ja Italiassa. Määrät ovat kuitenkin Aasian maihin verrattuina mitättömiä. Riisistä saadaan valtaosassa Aasiaa tyypillisesti kaksi satoa vuodessa. Erityisen hyvinä vuosina kolmekin satoa on mahdollinen, ja erityisen huonoina voi yksikin tehdä tiukkaa. Riisiä on olemassa pariakymmentä eri lajiketta, mutta oikeastaan vain yhdellä näistä on ruuantuotannollista merkitystä.

Aasiassa riisin asema monien maiden kulttuurissa on vahva, sillä se nähdään elämän ylläpitäjänä. Tämä onkin totta, sillä isoilta osin riisin avulla monissa Aasian maissa on pysytty hengissä halki vuosituhansien. Riisin kylvämiskauden aloitus on esimerkiksi Thaimaassa ja Kambodzassa tärkeä juhla, jota maiden hallitsijatkin kunnoittavat läsnäolollaan. Viljelyn luonteesta johtuen riisiä viljelevien yhteiskuntien kehitys on kehittynyt kohti yhteisöllisyyttä, kun taas vehnää viljelevät yhteiskunnat ovat kehittyneet kohti yksilökeskeisempää yhteiskuntaa.

Riisin hyödyntäminen ravintona

Kun riisi on ensin kerätty pellolta, sitä pitää hieman käsitellä ennen kuin se saadaan syötäväksi kelpaavaan muotoon. Riisin jyvät kuoritaan ja poistetaan akanat jyvän ympäriltä. Tämän jälkeen jyvät kiillotetaan ja näin poistetaan ylimääräiset kerrokset jyvän ympäriltä. Suomalaisena ei riisi juuri koskaan näe niin sanotusti alkuperäisessä olomuodossaan.

RiisiSuomessakin riisi alkoi korvata ohraa ruuanlaitossa ”jo” 1950-luvulla. Jo-sanan voi laittaa lainausmerkkeihin, sillä varhaisimmat löydökset riisin viljelystä ovat Thaimaasta noin 5000 vuoden takaa. Aasian suunnilla riisiä on siis ehditty syödä ja melkoisen paljon pidempään kuin Suomessa. Vaikka riisin käyttö Suomessa yleistyi vasta 1950-luvulla, on sitä tuotu Suomeen jossakin määrin jo 1600-luvulla. Tuolloin kyse oli vain rikkaiden herkusta, johon harvalla oli mahdollisuuksia. 1800-luvun aikana riisipuurosta yleistyi suosittu juhlaherkku. Saman vuosisadan loppupuolella riisiä alkoi ilmestyä kauppoihin myös tavallisemman kansan saataville, mutta otti aikansa ennen kuin siitä tuli nykyisenkaltaista arkiruokaa myös meille suomalaisille.

Basmatiriisi

Basmatiriisi on yksi tunnetuimmista riisilajikkeista. Se on olomuodoltaan pitkä- ja kapeajyväinen sekä tuoksuva riisi. Riisistä on olemassa tummempaa ja vaaleampaa versiota. Basmatia kasvatetaan erityisesti Himalajan vuoriston rinteillä. Basmatistakin on olemassa useita eri versioita. Tätä riisiä pidetään useimmiten hieman hienompana riisinä kuin monia muita lajikkeita.

Jasmiiniriisi

Jasmiiniriisi on Thaimaasta kotoisin olevaa, tahmaista ja aromaattista riisiä. Sitä on koostumuksensa vuoksi erityisen helppo syödä syömäpuikoilla. Se on kaikkein suosituinta riisiä ainakin Thaimaassa ja Kambodzassa. Siellä päin ja muuallakin sitä syödään erityisesti uppopaistetun ja grillatun ruuan kanssa.

Riisin terveysvaikutukset

Riisissä on runsaasti ihmiselle tarpeellisia ravintoaineita ja paljon hyötyjä, vaikkei se mistään varsinaisesta terveyspommin asemasta nautikaan. Riisin ansiosta kuitenkin noin puoli maailmaa pysyy hengissä, joten aivan turhasta kasvista ei ole siis kyse. Riisissä on kasviksi hyvä proteiinikoostumus, ja sisältää muun muassa välttämätöntä aminohappoa arginiinia.

Riisin ravintoarvot

Riisin tilalla ruuassa käytetään usein perunaa tai pastaa. Esimerkiksi pastaan verrattuna riisissä on huomattavasti vähemmän energiaa, perunaan verrattuna taas enemmän. Keitetyn ja suolattoman riisin ravintosisältö per 100 g on listattuna seuraavassa:

  • Energiaa: 137 kcal
  • Proteiinia: 1,8 g
  • Hiilihydraattia: 22,4 g
  • Rasvaa: 0,3 g
  • Runsaasti fosforia ja kaliumia. Riisi sisältää myös mm. natriumia, seleeniä, magnesiumia ja kalsiumia.

Kyseessä on valkoisen riisin ravintoarvot. On melko kiistelty asia, kumpi on terveellisempi, täysjyväriisi vai valkoinen riisi. Molemmissa on puolensa. Tumma riisi sisältää enemmän ravinteita kuten kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä. Toisaalta täysjyväriisi sisältää lektiiniä ja fytiinihappoa. Ne vaikeuttavat ravintoaineiden imeytymistä, jonka lisäksi kovan kuoren takia täysjyväriisi ei sula yhtä hyvin suolistossamme.

Myös valkoisessa riisissä on puolensa. Se sisältää mm. enemmän rautaa kuin täysjyväriisi. Koska valkoinen riisi ei sisällä kovaa kuorta imeytyy sen ravintoaineet paremmin kehoomme. Valkoinen riisi on myös hellä vatsallemme ja ennen kaikkea ruoansulatusjärjestelmällemme.

Riisin terveellisyys verratuna perunaan ja pastaan

Riisi on huomattavasti terveellisempi vaihtoehto aterialle verrattuna yleiseen pastaan. Peruna taas koostuu lähinnä tärkkelyksestä eikä ole kovinkaan energiapitoinen. Riisi on monessa mielessä hyvä ja melko terveellinen vaihtoehto esimerkiksi kasvisten ja kalan/lihan kylkeen.

Riisi pysynee tulevaisuudessakin yhtenä maailman suosituimmista ruoka-aineista, vaikka sen viljely herättääkin aika ajoin huolta ikävillä ympäristövaikutuksillaan. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia riisilajikkeita tai kaikkia viljelytapoja. Maailmassa kulutetaan vuosittain noin 550 miljoonaa tonnia riisiä, eli melkoisen paljon. Pelkästään Kiinassa kulutetaan tästä määrästä noin 160 miljoonaa tonnia ja Intiassa 130 miljoonaa tonnia.

Amerikkalaiset ovat omaksuneet riisin käytön suhteellisen hitaasti, mutta sielläkin käyttö on ollut vakaassa kasvussa. Nykyisin noin 20% amerikkalaisista syö riisiä vähintään yhdellä aterialla päivittäin.


  1. Valitse haluamasi ilmaiskierrokset
  2. Siirry kasinolle ja rekisteröidy
  3. Kokeile onneasi ilman talletusta

Ilmaiskierrokset uusille asiakkaille