Peruna: terveellisyys, ravintosisältö ja terveyshaitat

Saat bonuksen sivustolla Winnerz.com

Peruna, joka muuten on suomalaisten suosikkilisuke päivittäisessä ruokapöydässä. Käytämme sitä lähes kaiken kanssa. Se kulkee niin lihan, kasvisten kuin keittojen kanssa. Lienee ainoa aika jolloin emme syö perunaa, on aamupala. Toki tähänkin saattaa jossain olla poikkeuksia. Sen terveellisyys on kuitenkin usein tapetilla, eli onko se edes terveellistä. Ja joidenkin mielestä sen terveyshaitat ovat jopa suurempia kuin hyödyt. Mutta mikä onkaan asian laita, siitä lisää tässä artikkelissa.

Peruna mielletään siis lisukkeeksi ja hiilihydraattien lähteeksi, aivan kuten esimerkiksi riisi, nuudelit tai pasta. Näiden välillä usein kiistelläänkin siitä, että mikä olisi se terveellisin vaihtoehto ja lienee sanomattakin selvää, että suomalaiset usein kallistuvat perunan puoleen kun taas vaikka italialaiselta kysyttäessä vastaus olisi pasta. Aasialainen todennäköisesti vastaisi riisi tai nuudeli.

Tiesitkö, että perunan nimi tulee muuten sanasta päärynä, sillä rakkaassa länsinaapurissamme perunaa kutsuttiin nimittäin alunperin maapäärynäksi sen ulkonäön takia, sillä sehän muistuttaa aika paljonkin päärynää ulkomuodoltaan.

Euroopan lisäksi perunaa syödään paljon mm. Pohjois-Amerikassa. Perunasta on moneksi. Sen lisäksi, että sitä syödään vain keitettynä, se taipuu mm. ranskalaisiksi tai lohkoperunoiksi. Sitä syödään myös mm. valkosipulilla tai kermalla kuorrutettuna. Yleisesti voidaan ajatella, että nimenomaan perunan pitkälle jalostaminen erilaisilla rasvoilla ja muilla lisukkeilla tekee siitä epäterveellistä.

Suomalaiset syövät paljon perunaa, jopa noin 60 kiloa vuodessa per henkilö. Tämä tarkoittaa siis hieman reilu kiloa viikossa. Sen käyttö on kuitenkin tippunut jopa kaksi kolmannesta reilussa viidessäkymmenessä vuodessa, jolloin sitä syötiin vielä yli 150 kiloa per henkilö / vuosi.

Perunan terveyshaitat

Harva tietää, että peruna on itseasiassa myrkyllinen, sillä se sisältää solaniinia. Tästä syystä perunan marjat esimerkiksi ovat täysin syömäkelvottomia. Jos esimerkiksi peruna on vihreä, sitä ei kannata syödä, sillä se tarkoittaa, että sen solaniinipitoisuus on päässyt kasvamaan yli hyväksyttävien rajojen. Keltaisia perunoita voi kuitenkin edelleen syödä hyvillä mielin kypsennettyinä.

Perunan historia

Siitäkin huolimatta, että suomalaisille perunasta on tullut hyvinkin kotoisa, se ei kuitenkaan ole kotoisin täältä, vaan itseasiassa Etelä-Amerikasta. Tiensä Eurooppaan se löysi espanjalaisten laivojen matkassa ja sitä myöten alkoikin Euroopan valloitus joskus 1500-luvun tietämillä. Suomessa perunasta tuli suosittua 1700-luvun lopulla, johon asti ykköspaikkaa oli itseasiassa pitänyt nauris. Kukapa voisi nykyisin kuvitella syövänsä vaikka jauhelihakastiketta nauriiden kanssa?

Euroopassa perunasta tulikin hyvin nopeasti erittäin suosittu ruoka, ja monissa maissa jopa ainoa ruoka, sillä peruna on itseasiassa erittäin ravinteikasta sen nykyisestä maineesta huolimatta.

Perunan terveellisyys

Perunan maine on paljon huonompi kuin se voisi olla. Toki voidaan tähän heti alkuun todeta se, että peruna on epäterveellistä, jos sitä syö esimerkiksi ranskalaisten muodossa, sillä tällöin niihin on lisätty yleensä paljon huonoja rasvoja sekä suolaa, jolloin se on kaukana terveellisyydestä. Siispä keskitytään itse perunan terveellisyyteen, siis sellaisen perunan, joka on ainoastaan keitetty.

Peruna saa yleensä paljon lokaa niskaansa siksi, että siinä on hiilihydraatteja ja hiilihydraatit ovat 2010-luvun kuonaa. Toisaalta ihan hyvästä syystäkin, sillä nykyihminen ei liiku niin paljon kuin esi-isämme. Siitäkin huolimatta, niitä hiilihydraattejak silti tarvitaan. Perunahan sisältää tärkkelystä, joka muuttuu kehossa sokeriksi ja rasvaksi, joten tästä syystä sillä on hieman huonojen hiilihydraattien maine, mutta kuten kaikessa, myös perunan kohdalla on hyvä muistaa, että kun syö kohtuudella, niin ei tule liikoja haittojakaan. Mutta, alla listattuna perunan kiistattomia terveyshyötyjä:

Perunassakin on C-vitamiinia, tosin tämä koskee vain uusia perunoita, eli tästä syystä suomalaiset uudet perunat ovat todellista superfoodia. Tosin tässäkin täytyy muistaa se, että C-vitamiini pitoisuudet vähenevät kuumennettaessa.

Peruna on erittäin hyvä lähde kivennäisaineille, tarkemmin sanottuna kaliumille ja magnesiumille. Näitä kahta ei esimerkiksi pastasta löydy juuri ollenkaan. Jos esimerkkisi harrastat paljon liikuntaa, juuri tällöin peruna on todella hyvä valinta, sillä kaliumilla ja magnesiumilla on tärkeä tehtävä lihasten terveyden ylläpitämisessä. Esimerkiksi magnesiumin puute aiheuttaa mm. lihaskramppeja.

Emme tietenkään perunan kohdalla voi tehdä listauksia, kuten että se ehkäisisi syöpää tai muuta sen sellaista, mutta kahden yllämainitun terveyshyödyn lisäksi peruna on myös ekologinen valinta koska sillä on myös pieni hiilijalanjälki, sillä sen tuottamiseen kuluu kolme kertaa vähemmän energiaa kuin esimerkiksi pastan valmistamiseen. Perunaa ei myöskään usein kuljeteta maailman toiselta puolelta, että sitä saadaan lautasellemme, sillä suurin osa perunasta jota syömme, on itseasiassa kasvatettu Suomessa.

Peruna ravintosisältö

Perunan ravintosisältö 100 grammaa kohti näyttää seuraavanlaiselta:

• 76 Kcal
• 2 g rasvaa
• 10 g proteiinia
• 83 g hiilihydraatteja

Yhteenveto

Peruna sellaisenaan on siis paljon mainettaan parempaa ruokaa. Jos siis mielesi tekee perunaa, syö vain keitettyjä perunoita ja unohda esimerkiksi valkosipulikermaperunat tai ranskalaiset pikaruokaravintolassa. Näillä ei periaatteessa ole mitään tekemistä enää alkuperäisen perunan kanssa, sillä ne on jo jalostettu pitkälle siitä alkuperäisestä. Joten, voit aivan huoletta syödä päivällisesi kanssa muutaman kuoritun, kotimaisen uuden perunan. Bon appétit!