Pastan terveellisyys ja ravintoarvot

Saat bonuksen sivustolla Winnerz.com

Pasta on yksinkertainen vehnäjauhoista ja vedestä valmistettu elintarvike. Se kuuluu hieman samaan sarjaan perunan ja riisin kanssa, tai ainakin sitä käytetään usein ruuassa näiden vaihtoehtoina. Aivan samaan kastiin sitä ei kuitenkaan voida mieltää, sillä riisi ja peruna ovat kasveja. Pasta sen sijaan on ihmisen valmistama ruoka-aine. Veden ja vehnäjauhojen lisäksi siihen voidaan lisätä esimerkiksi tomaattia, pinaattia tai kananmunaa.

Vaikka pasta mielletään täysin italialaiseksi ruuaksi, on se tuotu alun perin Italiaan 1200-luvulla Kiinasta. Todisteita kiinalaisesta pastasta on jo 3000 vuoden takaa. Nykyisenkaltainen pasta ei koskaan saavuttanut suurta suosiota Kiinassa, joten se voidaan huoletta mieltää italialaisten tuotteeksi. He ovat kuitenkin sen nykyiseen suosioonsa nostaneet ja kehittäneet siitä mitä mielikuvituksellisimpia pastaruokia. Italiassa pasta alkoi yleistyä 1300-luvulla, ja siitä lähtien se onkin ollut erottamaton osa maailmankuulua italialaista keittiötä. Pasta sopi täydellisesti Italiaan, sillä durum-vehnää on todella helppo kasvattaa siellä. Pastaa voi tehdä mistä tahansa vehnästä, mutta kuivatut pastat kannattaa valmistaa nimenomaan durum-vehnästä.

Legendan mukaan pastan toi Italiaan itse Marco Polo, mutta tämä on todennäköisesti markkinamiesten keksintöä pastan myynnin lisäämiseksi Yhdysvalloissa.

Italialaiset ovat sittemmin kehittäneet lukemattomia erilaisia pastalajeja ja soveltaneet niitä erilaisin tavoin Välimeren keittiössä. Pastaa syödään tyypillisesti jonkin kastikkeen kanssa. Tuo kastike saattaakin sitten sisältää mitä tahansa tomaatista mereneläviin tai naudanlihaan.

Italialaiset syövät nykyisinkin kunnioitettavat 27 kiloa pastaa vuodessa.

Pastan ravintosisältö ja terveysvaikutukset

Toisin kuin monet muut sivustollamme esitellyt ruoka-aineet, pasta ei juuri nauti erityisen terveellisen ruoka-aineen mainetta maailmalla eikä Suomessa. Hyvä energianlähde se kuitenkin on, mutta täysin överiksi sen nauttimista ei kannata vetää. Urheilijat suosivat usein pasta-aterioita ennen isoja suorituksia niiden sisältämän runsaan energiamäärän vuoksi.

Suomalainen urheilun suurmies Timo Jutilakin vannoo tunnetusti kanapastan nimeen ennen tärkeitä matseja ja suosittelee samaa myös valmentamilleen pelaajille.

Viime vuosina terveysinnostus on saanut monet jopa välttämään pastaa täysin. Kyse ei kuitenkaan ole epäterveellisestä ruoka-aineesta, kunhan jonkinlaisen järjen muistaa pitää mukana. Paljon hiilihydraatteja siitä kyllä saa, eli jos terveellisyys on jollekin sitä, että hiilihydraatteja vältellään niin pasta ei ole hyvä valinta. Toisaalta pastan paljon puhuttu lihottava vaikutuskin perustuu usein sen kanssa syötäviin kermaisiin ja rasvaisiin kastikkeisiin.

Pasta on myös erittäin terveellisenä pidetyn Välimeren ruokavalion tyypillisiä raaka-aineita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että pelkkää pastaa syömällä pysyy terveenä. Perinteiseen Välimeren ruokavalioon kuuluu lisäksi paljon kokoviljatuotteita, kalaa, oliiviöljyä, vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja pähkinöitä. Punaisen lihan syöminen on suhteellisen vähäistä. Myös maitotuotteet ja lihajalosteet ovat harvinaisia.

Esimerkiksi riisiin verrattuna pasta on huomattavasti ystävällisempää ilmastolle ja ympäristölle. Riisin viljely tuhoaa ympäristöä huomattavasti enemmän kuin pastaan tarvittavan vehnän viljely.

Gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle pasta ei sovellu. Heille on kuitenkin tarjolla pastaa, joka on valmistettu vehnäjauhojen sijaan riisijauhoista. Tätä ei ehkä voi pitää aivan oikeana pastana, ja se onkin myös maultaan hieman erilaista. Se voi kuitenkin olla monelle erittäin hyvä pastan korvike.

Pastan (makaronin) ravintoarvot per 100g

Pastan ravintosisältö vaihtelee hieman riippuen siitä minkälaisesta pastasta on kyse. Tuorepastassa on esimerkiksi huomattavasti korkeampi proteiinipitoisuus, sillä se sisältää myös kananmunaa. Muutenkin ravintosisältö vaihtelee käytetyn vehnälajikkeen ja muiden muuttujien mukaan. Alla suomalaisille tutun makaronin ravintoarvot.

• Energiaa: 339k kcal
• Hiilihydraattia: 66,4 grammaa
• Proteiinia: 13 grammaa
• Rasvaa: 1,1 grammaa

Lisäksi pasta sisältää runsaasti muun muassa kaliumia ja kalsiumia. Myös magnesiumia ja fosforia on runsain mitoin.

Lopuksi

Pasta on oivallinen höyste esimerkiksi kastikkeen kanssa. Sen kanssa kilpailevat useimmiten päivittäisessä ruokavaliossa peruna ja riisi. Näistä terveysintoilijan kannattanee valita riisi. Monet hiilihydraatteja välttelevät saattavat toki jättää kaikki väliin ja syödä pelkästään kasviksia ja lihaa. Pastaa kannattaa suosia etenkin silloin, kun tietää että energiankulutus on suurta. Pasta sisältämä runsas hiilihydraattimäärä takaa polttoainetta keholle pitkäksi aikaa. Ja ennen kaikkea, monet pastaruuat ovat mielettömän hyviä. Ei tarvitse välttämättä olla italialainen isoäiti tehdäkseen erityisen hyvää pastaa, vaan se onnistuu ohjeiden avulla kyllä jokaiselta.

Erikoispastat!

• Erikoispastat Fitnesstukulta (vähähiilihydraattiset proteiinipastat ym.)