An apple a day keeps the doctor away, kuten vanha sanonta kuuluu. Vanha tuttu omena onkin yksi terveellisimmistä tunnetuista hedelmistä. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksensä omenan terveellisyys, mutta mistä syistä se on terveellinen ja mitä se oikein sisältää? Se selviää tästä artikkelista.
Omenaksi kutsutaan omenapuun hedelmää. Kyseessä on yksi maailman eniten viljellyistä hedelmäpuista. Omenapuista on useita eri lajikkeita. Niitä on jalostettu esimerkiksi makeiksi jälkiruokaomenoiksi sekä siiderin valmistamiseen tarkoitetuiksi omenoiksi. Alun perin omenaa on alettu viljelemään nykyisen Turkin alueella useita tuhansia vuosia sitten. Omena on siis ehtinyt kasvattaa suosiotaan todella kauan, ja nykyisin se onkin tunnettu kaikkialla maailmassa. Aivan kaikkialla sen viljely ei kuitenkaan onnistu, sillä se vaatii menestyäkseen viileähkön ilmaston. Käytännössä viljely onnistuu kuitenkin kaikkialla lukuunottamatta napa-alueita ja trooppisia alueita.
Omenaa on sopeutettu erilaisiin olosuhteisiin jalostamalla siitä lukuisia lajikkeita. Nykyisin niitä onkin olemassa noin 7500 erilaista. Laajemmin kaupallisesti kuitenkin tuotetaan vain muutamia isoimpia, parhaimpia ja kuljetusta kestävimpiä lajikkeita.
Me suomalaisetkin olemme saaneet nautiskella omenankasvatuksesta ja sadon syömisestä jo lähes tuhannen vuoden ajan.
Setunteen mainos: Tiesit varmasti, että pelikasinot tuovat paljon ilmaiskierroksia ja talletusbonuksia pelaajille? Casinovertailu.com listaa parhaat kasinotarjoukset.
Omenan terveyshyödyt
Omenalla on useita suotuisia terveysvaikutuksia. Tämä on tiedetty pitkään, sillä omenaa on syöty terveydellisistä syistä jo ainakin 1500 vuotta sitten. Joitakin omenan terveysvaikutuksia on listattuna alla:
- Sisältää runsaasti flavonoideja
Omena sisältää todella suuria määriä flavonoideja. Flavonoideilla tiedetään olevan muun muassa kolesterolia alentavia ja syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Suurin osa flavonoideista sijaitsee omenan kuoressa, joka valitettavan usein kuoritaan ennen syömistä pois. Ulkomaisten omenoiden kohdalla näin kannattaa toimiakin säilöntäainejäämien vuoksi. Kotimaiset omenat sen sijaan kannattaa huuhtaista ja syödä kuorineen flavonoidien saannin maksimoimiseksi.
- Pienentää aivohalvauksen riskiä
Tutkimusten mukaan omenaa ja muita vaaleita hedelmiä päivittäin syövien ihmisten riski saada aivohalvaus on pienentynyt. Omena päivässä siis tosiaan taitaa pitää lääkärin loitolla.
- Vakauttaa verensokeritasoa ja ehkäisee diabetesta
Varsinkin diabeetikoille tai miksei muillekin omenasta on paljon hyötyä sen verensokeria vakauttavan vaikutuksen takia. Omenoiden sisältämä runsas kuitumäärä hidastaa sokerin imeytymistä suolistoon ja vakauttaa näin verensokeritasoja. Pidemmän päälle tämä ominaisuus ehkäisee kakkostyypin diabeteksen syntymistä.
- Suojelee hampaita
Omenan kuorien sisältämä kuitu vaikuttaa syljen eritykseen lisäävästi. Runsas syljeneritys edesauttaa suun normaalin bakteerikannan toimintaa ja ehkäisee liiallista happohyökkäystä. Hampaiden pesua omenan syöminen ei kuitenkaan korvaa!
- Mahdollinen laihduttava vaikutus
Eläinkokeissa omenan on todettu laihduttavan. Omena rakentaa suolistoon mikrobikantaa, jonka on todettu estävän lihomista eläinkokeissa. Ihmiskokeilla tätä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä todistettu.
- Lisää kestävyyttä urheiluun
Omena saattaa parantaa kestävyyttä urheilusuorituksissa. Hedelmä sisältää kversetiiniä, joka parantaa hapenottokykyä. Parempi hapenottokyky tuo parempia tuloksia kestävyysurheilussa.
Omenan haitat
Omenoilla ei ole todettu olevan haittavaikutuksia, jos niille ei ole allerginen. Kuten mitään muutakaan, ei myöskään omenoiden syömistä kannata täysin överiksi vetää. Terveellisyydestään huolimatta ne sisältävät paljon hedelmäsokeria. Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa kumoa ”Omena päivässä”-teoriaa, vaan koskee ainoastaan epäinhimillisten määrien nauttimista.
Omenan ravintosisältö ja koostumus
Omena sisältää runsaasti C-vitamiinia, sekä jonkin verran K- ja A-vitamiineja. Karotenoideja siinä on niitäkin runsaasti.
Omenan ravintosisältö per 100g
100 grammaa omenaa sisältää:
- Energiaa 36kcal
- Sokeria 7,1g
- Rasvaa alle 0,1g
- Hiilihydraatteja 7,1g
- Proteiinia 0,2g
Omenoiden poimiminen ja kasvatus
Ihmiset ovat kasvattaneet omenoita jo vuosituhansien ajan. Alkuperäistä villiä omenapuuta ei ole enää edes olemassa sellaisenaan, vaan tilalle on tullut tuhansia ihmisen jalostamia lajikkeita. Nykyisin kaupallisesti viljellään noin paria sataa lajiketta, mutta ihmisten omista puutarhoista ympäri maailman lajikkeita löytyy tuhansia. Kaupalliseen käyttöön viljellään suurimpia ja kestävimpiä lajikkeita.
Omenoita kasvatetaan noin 60 miljoona tonnia vuodessa syötäviksi. Omenasato kattaakin noin puolet kaikista maailman viljellyistä hedelmistä. Suurin tuottajamaa on Kiina, ja sen jälkeen tulevia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Turkki ja Intia.
Omena onkin hedelmä, joka on tuttu lähes kaikille maapallon asukkaille. Vaikka se ei aivan kaikkialla kasvakaan, sitä viedään lähestulkoon joka kolkkaan. Se on tuttu jo Raamatun tarinoista, vaikka tuossa kirjassa ei suoraan omenasta puhutakaan. Tarina hyvän ja pahan tiedon puusta ja sen hedelmistä on vain tapana kertoa vaihtamalla tuntemattomaksi jääneen hedelmän tilalle kaikkien tuntema omena.
Isaac Newtonin kerrotaan keksineen painovoimateoriansa nähtyään omenan putoavan puusta maahan. Usein tarina kerrotaan myös versiona, jossa omena putoaa puusta Newtonin päähän. Kyseisellä tarinalla on totuuspohja, sillä Newtonin tiedetään kertoneen tarinaa elinaikanaan myös itse. Ihmiskunnan parhaiten tuntema hedelmä on siis ehtinyt historian aikana olla monessa mukana.
Omenoiden syöminen
Suurin osa omenoista syödään sellaisenaan. Toiseksi yleisin tapa nauttia hedelmästä on juoda sitä mehun muodossa. Suoraan syötävät ja mehuomenat ovat tyypillisesti eri lajikkeita. Liian kitkerät lajikkeet syötäviksi toimivat silti hyvin mehukäytössä. Lisäksi omenaa käytetään runsaasti hillon tekemiseen, leivontaan sekä erilaisiin kastikkeisiin ja etikoihin. Etenkin Suomessa omenan kanssa esimerkiksi leivonnassa yhdistetään usein kanelia ja vaniljaa.
Lue myös: