Oliivi eli öljypuu on hyvin vanha viljelyskasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Tarkemmin sanottuna Välimeren alueen itäisistä osista nykyisen Libanonin ja Syyrian alueelta. Se onkin ollut hyvin tärkeä viljelykasvi jo kyseisen alueen muinaisissa kulttuureissa. Nykyisin se on levinnyt kaikkialle Välimeren rannikolle, ja sitä myös näillä alueilla ihmisen toimesta viljellään. Kasvia viljellään ravinnoksi sellaisenaan, sekä tietysti oliiviöljyn valmistukseen.
Oliivi on siitä erikoinen maataloustuote, että sellaisenaan oliivipuun hedelmät ovat melko syömäkelvottoman kitkerän makuisia. Ennen syömistä niitä fermentoidaan ja marinoidaan maun parantamiseksi.
Oliivipuu elää useita satoja vuosia, jopa reilusti yli 1000 vuotta. Samasta puusta kyetään siis keräämään satoa vuosien ja vuosisatojen varrella todella paljon. Satoa ne alkavat tuottaa ensi kerran noin 4 vuoden iässä. Kreikka, Espanja ja Italia tuottavat yli 90% maailman kaupallisesta oliivituotannosta, ja oliivinviljely onkin mainituissa maissa todella tärkeä elinkeino ja työllistäjä. Oliivinviljely on työlästä hommaa, sillä kaikki oliivit joudutaan poimimaan käsin.
Oliivipuu on yksi historian tärkeimmistä viljelykasveista. Sen merkitys ihmiskunnalle näkyy siinäkin, että oliivipuun oksa on rauhan symboli. Sellaisena se on päätynyt YK:n lippuunkin.
Oliivin terveyshyödyt
Kaikki ovat varmasti kuulleet perinteisestä Välimeren ruokavaliosta ja sen mahtavista terveyshyödyistä. Tuon ruokavalion yhtenä kulmakivenä toimii tunnetusti oliivi, tai oikeastaan oliivista saatava oliiviöljy. Tätä öljyä voidaan käyttää monin tavoin ruuanvalmistuksessa ja vaikkapa leivän päällä. Menneinä vuosikymmeninä kyse oli suomalaisittain eksoottisesta aineesta, mutta nykyisin oliiviöljyä löytyy perisuomalaisten voin ja rypsiöljyn lisäksi myös suomalaisista keittiöistä. Oliiviöljy ei tietenkään ole yksin vastuussa Välimeren ruokavalion terveellisyydestä, vaan siinä on kyse myös esimerkiksi kalan ja kasvisten runsaasta käytöstä.
Oliiviöljyä kannattaa säilyttää noin 10-15 asteen lämpötilassa, jolloin se säilyy parhaiten. Tällainen lämpötila voi tosin olla kotioloissa hieman haastava saavuttaa huoneenlämmön ollessa liian lämmin ja jääkaapin liian kylmä. Optimaalinen säilytyslämpötila perustuu öljyn sisältämien antioksidanttien mahdollisimman hyvään säilyvyyteen. Näiden säilyvyyttä tosin edistää lämpötilan lisäksi tummaan lasiin ja varsinkin metalliastiaan pakkaaminen, kuten oliiviöljylle usein tehdäänkin.
Oliiviöljyä kolesterolin hallintaan
Yksi oliiviöljyn tärkeimmistä ja tunnetuimmista terveysominaisuuksista on sen vaikutus kolesterolin hallintaan. Tämä johtuu öljyn sisältämistä polyfenoleista. Oliiviöljyn terveysvaikutukset ovat niin tunnettuja, että ne ovat jopa Euroopan Unionin elintarviketurvallisuusviranomaisen vahvistamia. Noin 20 gramman annos laadukasta oliiviöljyä auttaa laskemaan haitallista LDL-kolesterolia. Toinen oliiviöljyn merkittävimmistä terveystekijöistä ovat sen sisältämät pehmeät rasvat. Mikään ainutlaatuinen pehmeän rasvan lähde se ei ole, sillä suurin piirtein saman verran näitä rasvoja on myös kotoisessa rypsiöljyssämme. Rypsiöljy vaan ei ole maailmalla lähellekään yhtä tunnettua kuin kaikkien tuntemaan Välimeren ruokavalioon kuuluva oliiviöljy.
Samasta syystä oliivi öljyn on todettu alentavan verenpainetta.
Oliiviöljyä onkin käytetty jo ainakin 6000 – 8000 vuoden ajan, joten melkoisen vanhasta elintarvikkeesta on kyse. Rypsiöljyllä ikää on vasta satoja vuosia.
Diabeteksen ehkäisyyn
Oliiviöljyn käytön on todettu tutkimuksissa ehkäisevän kakkostyypin diabeteksen syntyä. Oliiviöljyn rasvahapot vaikuttavat aineenvaihduntaan niin, ettei verensokeri nouse yhtä nopeasti korkealle kuin ilman sitä.
Sydänterveyteen
Oliiviöljyn on todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämän on vahvistanut myös Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkevirasto niissä tapauksissa, joissa oliiviöljyä käytetään kaksi ruokalusikallista päivässä korvaamaan tyydyttyneen rasvan käyttöä. Tässäkin kohdassa terveysvaikutusten ”salaisuutena” ovat siis öljyn sisältämät pehmeät rasvat, joita ihmisen tulisi suosia kovien rasvojen sijasta.
Oliiviöljy ihonhoidossa
Sen lisäksi että oliiviöljyn hyvät rasvat hellivät kehoa sisältäpäin, voi niitä tarvittaessa hyödyntää myös ulkoisessa käytössä. Oliiviöljyä onkin käytetty ruuanlaiton lisäksi myös ihonhoidossa Välimeren alueella jo vuosituhansien ajan. Viime aikoina se on levinnyt myös nykyisen kosmetiikkateollisuuden käyttöön, ja moni tuote sisältää sitä yhtenä vaikuttavista ainesosista. Ihmiset ovat heränneet uudelleen käyttämään sitä ihonhoidossa myös sellaisenaan. Oliiviöljystä voi erilaisia ainesosia lisäämällä tehdä kotioloissa itse ihonhoitovoidetta tai vaikkapa kasvokuorintatuotteen.
Neitsytoliiviöljyä ei kannata käyttää paistamiseen tai kuumentamiseen
Jotkut käyttävät neitsytoliiviöljyä esimerkiksi voin tapaan paistinpannulla paistamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää, sillä 2000-luvun aikana on huomattu että liiallinen kuumentaminen synnyttää neitsytoliiviöljyyn haitallisia PAH-yhdisteitä. Näitä pidetään syöpävaarallisina yhdisteinä. Paistamiseen kannattaa siis käyttää ”tavallista” oliiviöljyä, ja käyttää neitsytoliiviöljyä ainoastaan kylmissä ruuissa kuten salaateissa tai kevyesti kuumennetuissa ruuissa.
Oliiviöljyn laadunvalvontaa ja valmistusta säädellään maailmassa tarkasti. On olemassa jopa Kansainvälinen Oliiviöljyneuvosto, joka määrittelee erilaiset oliiviöljyt kuuluviksi neljään eri laatuluokkaan. Tämä neuvosto jakaa oliiviöljyt yhdessä Euroopan Unionin elintarvikeviraston kanssa seuraaviin luokkiin:
- Ekstra-neitsytoliiviöljy, puristettu mekaanisesti ilman kemiallista käsittelyä. Vapaiden rasvahappojen pitoisuus korkeintaan 0,8%
- Neitsytoliiviöljy, puristettu mekaanisesti ilman kemiallista käsittelyä. Vapaiden rasvahappojen pitoisuus korkeintaan 2%.
- Oliiviöljy, koostuu jalostetusta oliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä.
- Oliivin puristemassa, koostuu oliivin puristamisesta jäävästä puristemassasta käsittelemällä valmistetusta öljystä.
Oliivinviljelyn historiaa
Oliivia on viljelty ihmisen käyttöön jo ainakin 6000 vuoden ajan. Tämä tekee siitä yhden kaikkien aikojen merkittävimmistä kasveista koko ihmiskunnalle. Vuosituhansien käyttöhistoriansa lisäksi myös yksittäisten oliivipuiden ikä voi olla melkoinen.
Muutamien Jerusalemissa kasvavien puiden väitetään olevan ns. Jeesuksen-aikaisia, eli noin parituhatta vuotta vanhoja. Eräs Kreetalla kasvava puu on tieteellisesti todistettu yli 2000 vuoden ikäiseksi. 1500-vuotiaita puita löytyy Välimeren alueelta enemmänkin, varsinkin Kreikasta. Kroatiassa kasvaa noin 1600 vuoden ikäinen oliivipuu, joka tuottaa edelleen oliiveja noin 30 kiloa vuodessa. Niistä tehdään ensiluokkaista ja kallista öljyä, onhan kyseessä erikoistapaus. Jos 1600-vuotias puu tuottaa yhä 30 kiloa oliiveja vuodessa, voi jokainen huvikseen laskea kuinka monta kiloa oliiveja se on ehtinyt tuottaa koko elinaikanaan. Huolimatta todella pitkästä eliniästään, oliivipuu harvoin kasvaa 15 metriä korkeammaksi. Sen runko tosin paksuuntuu ja kasvaa varsinkin vanhemmilla puilla todella paksuksi pituuteen nähden. Puun ympärysmitta voi olla jopa 10 metriä. Oliivipuu on erittäin kovaa, josta syystä sitä onkin vuosituhansien varrella hyödynnetty paljon myös puusepäntöissä. Yhä edelleen se on varsin arvostettu puulaji näissä hommissa.
Oliivinviljely on aina keskittynyt Välimeren rannikolle. Se ei vielä nykyäänkään ole juuri levinnyt muualle, vaan pääosa maailman oliivintuotannosta tulee edelleen muutamasta Välimeren maasta. Muinaisina aikoina uskottiin, että oliivipuu ei voi menestyä jos se kasvaa yli 50 kilometrin päässä merestä. Tämä tuskin pitää paikkaansa, mutta Välimeren rannikkovaltioihin viljely on edelleen keskittynyt.
Parhaiten se kasvaakin kalkkipitoisessa maassa ja merellisessä, nimenomaan välimerellisessä ilmastossa. Hieman vastaavia ilmastoja löytyy myös tietyiltä alueilta Etelä-Amerikasta sekä Yhdysvaltojen Kaliforniasta, näillä alueilla oliivia on myös viljelty menestyksekkäästi.
Vuosituhansien aikana puusta on ehditty jalostaa lukemattomia eri lajikkeita. Pelkästään Italiassa viljellään yli kolmeasataa oliivipuun lajiketta. Näistä tosin vain parikymmentä on niin sanotusti massaviljeltyjä, muut menevät enemmän oliivihifistelijöiden puuhasteluksi.
