Mansikka on useimpien mielestä marjamaailman kuningas. Varsinkin pimeässä ja kylmässä Suomessa ihmiset osaavat arvostaa sitä lyhyttä hetkeä vuodesta, jolloin mansikoita voi poimia suoraan maasta. Ulkomaisia mansikoitahan suomalaiset eivät juuri arvosta, vaan kotimaista sen olla pitää. Mansikoita kuitenkin kasvaa ympäri maailman lähes missä tahansa lauhkean vyöhykkeen ilmastossa.
Marjan erikoisiin piirteisiin kuuluu sen siementen sijaitseminen ulkopuolella. Muissa marjoissa ja hedelmissä ne sijaitsevat sisäpuolella.
Vaikka tässäkin artikkelissa mansikoista puhutaan selvyyden vuoksi marjoina, ne eivät itse asiassa ole marjoja. Virallinen luokitus mansikalle on epähedelmä.
Jotain mansikoiden asemasta kertoo se, että termi ”mansikkapaikka” on synonyymi paikalle, jossa ihminen on onnellinen. Tämä siis sen lisäksi, että sillä tarkoitetaan paikkaa jossa mansikat kasvavat.
Ja harvoinpa sitä törmää ihmiseen, joka ei mansikoista tykkäisi. Jotkut onnettomat ovat niille allergisia, mutta terveydelliset rajoitteet pois lukien mansikat maistuvat käytännössä kenelle tahansa.
Mansikoita syödessä harvemmin ajatellaan niiden terveellisyyttä, sillä huomion vie usein yksinkertaisesti niiden herkullisuus. Vieläkin parempia mansikoista kuitenkin tekee se, että herkullisuuden lisäksi ne ovat myös erittäin terveellisiä ja niillä on hyvät ravintoarvot (katso alempaa mansikan ravintosisältö).
Mansikan terveyshyödyt
Marjojen kuninkaalla on lukuisia terveyshyötyjä. Kuten marjat yleensä, ne ovat suorastaan terveyspommeja. Seuraavassa on lueteltuna joitakin mansikoiden lukuisista terveyshyödyistä.
- Parantaa vastustuskykyä.
Mansikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia, jopa enemmän kuin tunnetussa C-vitamiinipommissa appelsiinissa. Muitakin antioksidantteja marjasta löytyy runsaasti. Näistä on hyötynä esimerkiksi parantunut sydänterveys.
- Suojaa näköä
Antioksidanttien ansiota on myös mansikan hyvä vaikutus silmille. Erityisesti harmaakaihin ehkäisyssä mansikka on loistava tuote.
- Kiinteyttää ihoa
C-vitamiinilla on muitakin mukavia vaikutuksia kuin vastustuskyvyn parantuminen. C-vitamiini on nimittäin myös tärkeä tekijä ihon kollageenin valmistamisessa. Runsas C-vitamiinin eli tässä tapauksessa mansikoiden syöminen hidastaa ihon vanhenemista.
- Laskee verenpainetta
Mansikoiden sisältämä kalium auttaa ehkäisemään haitallista verenpaineen nousua.
- Alentaa kolesterolia
Mansikka sisältää runsaasti flavonoideja ja fytokemikaaleja, jotka auttavat sydämen toiminnassa sekä ehkäisevät sepelvaltimotautia.
- Parantaa ruuansulatusta
Erittäin kuitupitoisena marjana mansikka auttaa suoliston toiminnassa. Sujuvan vatsan toiminnan lisäksi kuidut ehkäisevät kakkostyypin diabeteksen syntyä.
- Ehkäisee tulehdusta
Mansikoiden syöminen ehkäisee erilaisia kehon tulehdustiloja. Lisäksi nivelten kohdalla se edistää niiden normaalia toimintaa samalla ehkäisten niidenkin tulehduksia.
- Auttaa odottavaa äitiä – sekä vauvaa
Mansikoiden syömisen on todettu edistävän sikiön aivojen kehittymistä. Odottavan äidin kannattaakin siis popsia mansikoita oikein kunnolla edistääkseen tulevan lapsensa elämän edellytyksiä.
- Syövän todennäköisyys pienenee
Erityisesti mansikoiden sisältämän luteiinin ansiosta niiden on todettu pienentävän ihmisen riskiä sairastua syöpään.
Mansikan haitat
Mansikan syömisellä ei ole todettu olevan haittoja. Niitä saakin mussuttaa aivan niin paljon kuin haluaa, kunhan ei ole allerginen. Maksimoidakseen terveysvaikukset kannattaa suosia kotimaista mansikkaa ja luomua. Suomessa ei käytetä haitallisia torjunta-aineita, kun taas tuontimarjojen ollessa kyseessä asiaa on hankalampi todentaa.
Mansikan ravintosisältö ja koostumus
Mansikka sisältää todella paljon vitamiineja sekä mineraaleja. Huolimatta ravintorikkaasta sisällöstään kyseessä ei ole mikään kaloripommi. Mansikka sisältää muun muassa seuraavia ravintoaineita:
- Kalsiumia
- Kaliumia
- Magnesiumia
- Fosforia
- C-vitamiinia
- K-vitamiinia
- Folaatteja
Mansikan ravintosisältö per 100g
- 43 kilokaloria
- 8,4 grammaa hiilihydraatteja
- Rasvaa 0,2 grammaa
- Proteiinia 0,5 grammaa
Mansikoiden poimiminen ja kasvatus
Nykyinen tyypillinen mansikka on puutarhamansikka. Tämä lajike on luotu yhdistämällä virginianmansikka ja chilenmansikka. Syntynyt laji on isoa marjaa tuottava, ja se pärjää lähestulkoon missä tahansa maapallon lauhkealla vyöhykkeellä. Jopa Suomessa!
Suomessa mansikanviljely on keskittynyt Pohjois-Savoon ja erityisesti mansikoistaan kuuluisaan Suonenjoen ympäristöön. Ensimmäiset mansikat ovat useimmiten kypsiä juhannuksena, ja kypsymisaika jatkuu tämän jälkeen oikeastaan koko heinäkuun ajan. Suomessa viljellään erityisesti lajiketta nimeltä ”Poika”. Noin 70% Suomessa viljellystä mansikasta on Poikaa. Loput ovat Honeoyea ja muita pienempiä lajikkeita.
Villimansikkaa jahtaamassa
Metsämansikkaa tai ahomansikkaa voi Suomessakin keräillä itse luonnosta. Se viihtyy erityisesti valoisilla ja kuivahkoilla paikoilla. Ahomansikka onkin tyypillinen näky maalaisteiden varsilla ja niittyjen laidoilla. Vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilta mansikkaa ei kuitenkaan kannata poimia pakokaasujäämien vuoksi. Hyvä välimatka vilkkaasta tiestä on 30 metriä.
Ahomansikkaa on kerätty ruuaksi jo esihistoriallisena aikana. Keskiajalta aina 1900-luvun alkuun asti se on ollut tärkeä puutarhojen viljelykasvi niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Viljelykasvina sen kuitenkin syrjäytti 1900-luvun alussa Amerikasta tuodut lajikkeet.
Moderni maanviljelys sekä osaltaan myös metsittyminen ovat harventaneet ahomansikan satoa merkittävästi nykyaikana. Vanhojen mummojen voikin kuulla jupisevan ahomansikan katoamisesta heidän lapsuutensa jälkeen. Kato on kuitenkin alkanut jo ennen sitäkin.
Suomessa marjaa kuitenkin on helppo vielä kesäisin löytää, joten ei muuta kuin poimimaan!
Lue myös:
