Maissi on yksi maailman yleisimmistä viljelykasveista. Se ei ole marja eikä hedelmä, vaan viljakasvi. Kasvina se kasvaa usein noin 2,5-metriseksi, mutta jotkut lajikkeet jopa noin 7-metrikseksi. Kasvi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa sitä viljellään nykyisinkin erittäin laajasti. Muita suuria tuottajamaita ovat esimerkiksi Kiina, Brasilia, Argentiina ja Ukraina. Maissin tuotanto onkin suurempaa kuin esimerkiksi vehnän tai jopa riisin. Kaikkea maissia ei kuitenkaan kasvateta ihmisten syötäväksi, vaan sitä käytetään laajasti myös eläinten rehuna sekä tärkkelyksen ja maissisiirapin valmistuksessa.
Maissin käyttömahdollisuudet ovat todella laajat. Sitä syödään sellaisenaan, ja käytetään myös eläinten rehuksi. Siitä voi valmistaa esimerkiksi alkoholijuomia, muovia, kuituja sekä maissisiirappia. Jälkimmäistä tuotosta tuntuukin nykyään löytyvän lähes tuotteesta kuin tuotteesta makeutusaineena.
Maissia ei voidakaan varsinaisena terveystuotteena pitää. Kuitenkin sellaisenaan syötynä se on suhteellisen terveellistä, mutta esimerkiksi maissisiirappi on kaikkea muuta.
Maissin terveellisyys
Maissi voi olla urheilijalle tai muuten terveellistä ruokavaliota noudattavalle oivallinen vaihtoehto ruuan lisukkeeksi perunan tai pastan tilalle. Maississa on perunaa ja pastaa korkeampi energiapitoisuus, joten urheilijakin saa siitä hyvin energiaa. Tässä voi käyttää pakastemaissia, jota Suomessa lähinnä on saatavilla. Pakastaminen on hyvä tapa maissin säilömiseen, sillä sen hyvät puolet ja terveysvaikutukset eivät juurikaan pakastamisesta vähene.
Maissin ravintosisältö
Maissi sisältää runsaasti ihmiselle hyödyllisiä ravintoaineita. Se ei ole turhaan kuulunut ihmisen ruokavalioon jo vuosituhansien ajan. Seuraavassa on lueteltuna maissin ravintosisältö 100 grammaa kohden.
- Energiaa: 86 kcal
- Rasvaa: 1,2 g
- Hiilihydraattia: 19 g
- Proteiinia 3,2 g
Maissi on lisäksi hyvä lähde B-vitamiinin, niasiinin, tiamiinin ja folaatin saantiin. Se sisältää myös jonkin verran magnesiumia, fosforia sekä ravintokuitua.
Popcornin terveellisyys ja ravintosisältö
Popcorn eli suomalaisittain toisinaan myös paukkumaissina tunnettu herkku on ilahduttanut napostelijoita jo ainakin 5000 vuoden ajan. Keksijöinä olivat Etelä-Amerikan alkuperäiskansat, todennäköisesti atsteekit. Laajemmin maailmalle se on levinnyt paljon myöhemmin, pikkuhiljaa 1800-luvun aikana. Maailman ensimmäinen popcorn-kone valmistettiin vuonna 1893. Sittemmin nämä koneet ovat tulleet ympäri maailman tutuksi esimerkiksi huvipuistoista ja elokuvateattereista. Popcornin suosio kasvoi entisestään esimerkiksi toisen maailmansodan aikana ja jälkeen Yhdysvalloissa. Tämä johtui siitä, että sotavuosina sokerista ja tätä myöten sokerisista naposteltavista oli pulaa. Popcorniin ei tarvittu kuin maissia, joten sitä oli helposti ja halvalla saatavissa pula-aikanakin.
Nykyisinkin kenties yleisin popcornin nauttimispaikka on elokuvateatteri. Tyypillisesti popcornia maustetaan suolalla ja/tai voilla. Myös erilaiset maustejauheet makeasta karkkijauheesta suolaisiin makuihin ovat varsinkin elokuvateattereissa yleisiä. Meksikolaiset lisäävät popcorniin toisinaan jalopeno-mehua tuomaan hieman makua. Syömisen lisäksi popcornia on perinteisesti käytetty koristeluun esimerkiksi jouluisin tietyissä osissa Yhdysvaltoja sekä Balkanin niemimaalla. Popcornin käyttöä jopa kuljetusyhtiöiden pakkauspehmusteena on kokeiltu.
Vaikka popcorn yhdistetään usein terveellisyydessään helposti samaan kastiin esimerkiksi sipsien kanssa, totuus on aivan toinen. Popcorn on nimittäin huomattavasti terveellisempää sipseihin verrattuna. Varsinkin rasvattomammat popcornit ovat suorastaan terveellisiä, jos niihin ei lisää kilokaupalla suolaa.
Popcorn sisältää esimerkiksi paljon enemmän antioksidantteja kuin monet hedelmät. Lisäksi siinä on jonkin verran proteiinia, rautaa ja vitamiineja.
Popcornin ravintosisältö per 100 g
Esimerkkinä Taffelin tavallinen mikropopcorn.
- Energiaa: 450 kcal
- Proteiinia: 8 grammaa
- Hiilihydraatteja: 57 grammaa
- Rasvaa: 21 grammaa
Esimerkiksi Fitnesstukulta löytyy terveellisempi ja ekologinen vaihtoehto. Kung Markatta popcorn ravintosisältö per 100g:
- Energiaa: 382 kcal
- Proteiinia: 12 grammaa
- Hiilihydraatteja: 77,9 grammaa
- Rasvaa: 4,2 grammaa
Fitnesstukun popcornit löydät tästä linkistä.
Popcornin käyttö ruuissa
Parin viime vuoden aikana maailmalla on koettu pienimuotoinen popcorn-villitys. Sitä maustetaan mitä mielikuvituksellisimmilla mausteilla. Esimerkkinä tästä on toinen muotivillitys, gin & tonic. Popcornia sisältäviä myslejä myydään Suomessakin. Popcornin yleistymisen taustalla on nykyaikainen terveystietoisuus. Koska terveydestään huolehtivatkin ihmiset haluavat napostella, on popcornille tilausta. Se on huomattavasti terveellisempi vaihtoehto esimerkiksi sipseille.
Suomessa erilaiset maku popcornit ovat toistaiseksi lähinnä elokuvateattereiden valikoimiin kuuluva tuote, mutta tilanne voi olla muuttumassa. Britanniassa popcorneja myydään jo siellä sun täällä erilaisine makuineen ja käyttötarkoituksineen. Suomessakin popcornia voi löytää muun muassa Fazerin suklaasta, Pingviini-jäätelöistä ja jopa Papa Rafkin-pakastepizzasta. Popcorn tekee tuloaan myös ravintoloiden pöytiin varsinkin jälkiruokapuolella.
Maissin käyttö ruuassa
Esimerkiksi Meksikossa maissia käytetään oikeastaan jokaisessa ruuassa. Se on perusraaka-aine ateriassa kuin ateriassa. Suomalaisten parhaiten tuntema meksikolainen ruoka on luultavasti tortillat. Myös tortilla-letut ovat maissista valmistettuja. Meksikolaiset ovat niin vannoutuneita maissifaneja, että he käyttävät ravinnokseen jopa maissikasvissa viihtyvän loissienen. Kuten maissinkin, myös loissienen ruokakäytön aloittivat muinaiset atsteekit.
Suomalaisille kaikkein tutuimpia maissin käyttötapoja ovat vanha kunnon herne-maissi-paprika-pakastevihannesekoitus ja Corn Flakes-aamiaismurot. Murojakaan syödessään harva ajattelee välttämättä edes nauttivansa maissia. Kesällä monet tykkäävät grillata kokonaisia maissintähkiä. Tämä Yhdysvalloista lähtenyt käyttötapa on pikkuhiljaa tullut suosituksi myös monissa Euroopan maissa.
Maissi on tärkeä tärkkelyksen lähde. Maissista eroteltavaa tärkkelystä käytetään tätä nykyä todella laajasti elintarviketeollisuudesta. Erilaisia kaupan tuotteita ostaessaan voikin huomata että tärkkelystä löytyy lähes kaikista tuotteista.
Muut käyttötavat
Maissi on todellinen hyötykasvi sanan varsinaisessa merkityksessä. Sille on eläinten ja ihmisten ravintona käyttämisen lisäksi runsaasti käyttötarkoituksia myös muissa paikoissa. Merkittävimpiä näistä on sen käyttö biopolttoaineena. Maissintähkiä on käytetty lämmityksen jo pidemmän aikaa.
Nykyisin yleistyvää etanolipitoista polttoainetta tehdään yhä enenevissä määrin maissista. Tätä tapahtuu eritoten Yhdysvalloissa ja muissa maissia viljelevissä maissa. Saksassa maissin käyttö on yleistynyt runsaasti biovoimaloiden polttoaineena. Maissista yritetään myös valmistaa dieseliä. Kehitystyö on jo pitkällä, mutta valmistusprosessi pitäisi saada vielä hieman halvemmaksi jotta käyttö voisi realistisesti yleistyä.
Maissin kasvatus Suomessa
Maissi ei luonnostaan kasva Suomessa kylmän ilmastomme vuoksi. Sen viljelymäärät ovat kuitenkin olleet kasvussa viimeisen 10 vuoden aikana myös pohjoisessa kotimaassamme. Maissia viljellään jo noin 700 hehtaarin alalla Suomessa. Tämä on toki mitättömän pieni määrä pääviljelykasveihin verrattuna, mutta huomattavasti enemmän verrattuna aikaisempaan lähes olemattomaan viljelymäärään. Suomessa viljellään Saksassa jalostettua lajiketta, joka soveltuu hieman paremmin pohjoisiin oloihin.
Maissin viljelyä on harrastettu erityisesti eteläisessä Suomessa, ja pohjoisin maissitila löytyy Pyhäjärveltä.
