Kaura on meille suomalaisille rukiin ohella tuttuakin tutumpi, kotoisa viljelykasvi. Kaikkialla maailmassa näin ei ole, kaura on profiloitunut hyvin vahvasti pohjoisten kansojen kasviksi. Toisin kuin monet muut maailman viljelykasveista, kauran viljely ei ole kotoisin Lähi-Idästä tai Välimeren alueelta. Sitä on todennäköisesti alettu alun perin viljellä jossain päin Itä-Eurooppaa, jossa se on yleistynyt ja levinnyt melko laajalle käyttöön koko Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Monet slaavilaiset ja germaaniset kansat ovat tunteneet kauran jo ainakin 2500 vuotta sitten. Kuitenkin kauran alkuperäinen villiversio on kotoisin Lähi-Idästä, mutta varsinainen viljely on todennäköisesti alkanut vasta pohjoisempana. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Lähi-Idän ja Välimeren alueen lämpimillä seuduilla on ollut niin paljon muitakin kasveja joita viljellä.

Kiinnostavatko kasinotarjoukset? Katso Pelipiste.com tarjonta.

Suomeen kaura saapui noin 1200-1300-luvuilla jostain Venäjän suunnilta. Aluksi sen merkitys oli melko pieni, 1500-luvulla sitä oli noin 10-20% kaikesta viljelysalasta. Kaura kasvatti merkitystään tuntuvasti tulevina vuosisatoina. Sen lisäksi että se on hyvää ihmisravintoa, huomattiin sen sopivan todella hyvin myös hevosten ruuaksi. Koska sekä maanviljely, metsätyöt sekä paikasta toiseen liikkuminen oli pitkälti hevosten varassa, oli niille tärkeä olla riittävästi ruokaa. Kaura olikin siis eräänlaista tuon ajan bensaa. Moni on varmasti kuullut hevosesta nimityksen ”kauramoottori”, vaikka ei noin ylipäätään hevosten kanssa tekemisissä olisi koskaan ollutkaan. Nykyisinkin kauraa syövät ihmisten lisäksi hevoset. Mutta suurin osa maailman kaurasadosta kuitenkin päätyy miljardien tuotantoeläinten rehuksi, sen sijaan että se käytettäisiin suoraan ihmisravinnoksi.

Monilla suomalaisilla on myös viha-rakkaus-suhde kaurapuuroon. Aika harvassa lienevät suomalaiset, jotka eivät olisi sitä koskaan syöneet. Toisille se on vain ikävä muisto lapsuudesta, toisille koko elämän kestävä aamurutiini. Nykyisin kaurapuuroa on trendikästä (ja tietysti myös terveellistä) tuunata esimerkiksi hedelmillä ja marjoilla. Aiemmin kovaa huutoa ovat olleet yksinkertaisemmat mausteet, kuten voisilmä ja sokeri. Suomalaisten ja kaurapuuron pitkän historian ajan se on suurimmaksi osaksi syöty aivan sellaisenaan, siitä yksinkertaisesta syystä ettei muuta ole ollut tarjolla.

Kaura on erityisesti melko pohjoisten ilmastojen kasvi. Se ei vaadi lämpimiä kesiä, ja kestää kylmääkin keliä todella hyvin. Myöskään runsaampikaan vesisade ei niitä haittaa. Vuonna 2017 kauraa tuotettiin maailmassa 27 miljoonaa tonnia. Suurimpia tuottajamaita olivat järjestyksessä Venäjä, Kanada, Australia, Puola ja Kiina. Tämän jälkeen päästäänkin varsinaiseen ”Torille-osioon”, sillä edellä mainittujen viiden suurimman jälkeen kuudenneksi suurin tuottajamaa oli Suomi. Muutaman maan tuotantojen ero on sen verran pientä, että joinakin vuosina Suomi on ollut jopa Australiaa ja Puolaa edellä.

Kauraa on kasvatettu onnistuneesti jopa niinkin karussa paikassa kuin Islanti.

Tyypillisesti kaura höyrytetään heti sadonkorjuun jälkeen, sillä se parantaa niiden säilyvyyttä merkittävästi. Tämän jälkeen niistä valmistetaan muuna muassa hiutaleita ja jauhoja, joita sitten jatkojalostetaan eteenpäin valmiiksi tuotteiksi. Kaurahiutaleet tosin ovat jo sellaisenaan valmis tuote vaikkapa kaurapuuroon.

Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä.

Kauran terveellisyys

Kauraa syödään mainitun kaurapuuron lisäksi runsaasti muun muassa leipien ja keksien muodossa. Suosittuja käyttökohteita ovat myös erilaiset myslit ja nykyisin yhä enenevissä määrin kauramaito. Kauramaito on tosin toistaiseksi suosittua lähinnä Pohjoismaissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvimaitojen ykkönen on mantelimaito. Sama koskee aika lailla myös kaurapuuroa. Se on Pohjois-Euroopan, lähinnä Pohjoismaiden ja Britannian oma juttu. Britanniassa kauraa on perinteisesti käytetty myös oluen valmistuksessa, Suomessa on pysytty hyvin pitkälti ohrassa sillä saralla.

Kaura sisältää runsaasti useita tärkeitä ravintoaineita. 100 grammassa kauraa on noin 389 kilokaloria. Se sisältää runsaasti myös ravintonkuitua ja proteiinia. Kauran säännöllisen nauttimisen on todettu alentavan kolesterolia, ja tämän on vahvistanut myös Yhdysvaltain ruokavirasto.

Kaura on siitä harvinainen vilja, että myös keliaakikot voivat syödä sitä.

Kolesteriarvojen kurissa pitämisen lisäksi kauran nauttiminen kannattaa myös verensokerin sekä suoliston hyvinvoinnin takia. Kauran sisältämä beetaglukaani-niminen ravintokuitu on vastuussa kolesteroliaineenvaihdunnan tasapainosta ja verensokerin tasauksesta. EU-komissio on vahvistanut kauran terveysvaikutusten olemassaolon, mutta näiden vaikutusten saamiseksi kauraa on nautittava noin 2 desiä kaurahiutaleiden muodossa päivittäin. Myös 6 viipaletta kauraleipää ajaa saman asian. Vaikka kauraa ei näin paljon päivittäin söisikään, ei pienemmistäkään määristä varmasti ainakaan haittaa ole. Terveellisimmän kaura on mahdollisimman lähellä alkuperäistä tuotetta ollessaan, eli esimerkiksi kaurahiutaleina ja leseinä.

Suolistoon päästessään beetaglukaani muodostaa suoleen ja vatsalaukkuun suojaavan kalvon. Tämä kalvo helpottaa tavaran liikkumista suolistossa ja edistää näin koko vatsan toimintaa. Kaura on viljaksi harvinaisen proteiinipitoinen, eikä se sisällä lainkaan gluteenia. Vilja-allergikoille se ei silti sovi, mutta keliaakikot voivat sitä nauttia.

Kaura keksi itsensä uudelleen – nyhtökaura teki kaurasta trendiruokaa

Totta puhuen kaura ei itsenäisesti alkanut muodostaa itsestään nyhtökauraa. Keksinnön takana oli kauran itsensä sijaan eräs toinen laji, nimittäin ihminen. Ja tarkemmin sanottuna Maija Itkonen-niminen ihmisyksilö. Hän sai idean kauran käyttämisestä kasvipohjaisen proteiinin tuottamiseen vuonna 2014. Itkosella ei ollut kuitenkaan minkäänlaista asiantuntemusta elintarvikealalta, joten hän otti yhteyttä ystäväänsä Reetta Kivelään. Kivelä sattui olemaan elintarviketieteiden tohtori.

Vuonna 2015 perustettiin nyhtökauran tuotantoa varten yhtiö Gold & Green Foods Oy, ja tuotanto aloitettiin keväällä 2016. Pienen firman tuotanto ei aluksi riittänyt lainkaan vastaamaan tuotteen kysyntään.

Elokuussa 2016 Paulig-konserni osti yhtiön osake-enemmistön, tarkoituksenaan tuoda omien resurssiensa avulla mukaan kunnolla tuotantokapasiteettia ja viedä tuote myös isosti ulkomaille.

Nyhtökaurassa on kauran lisäksi härkäpapua ja keltahernettä. Edellä mainittujen ainesosien lisäksi se sisältää ainoastaan vettä, rypsiöljyä sekä suolaa. Se on tarkoitettu käytettäväksi ruuanlaitossa sellaisenaan esimerkiksi jauhelihan tilalla. Sitä myydään sekä maustamattomana että valmiiksi maustettuina versioina. Nimi ”nyhtökaura” tulee todennäköisesti siitä, että tuote muistuttaa koostumukseltaan jonkin verran viime vuosien trendiruokaa, nyhtöpossua. Koska valmistusprosessia ei voi patentoida, on nyhtökauran valmistusprosessi pidetty salaisuutena.

- Euroopan talousalueella verovapaat voitot -

Uusi tarjous

Boom Casino on täällä!

Tarjolla on todella laadukas uskollisuusohjelma, reilut bonusehdot ja hyvä pelivalikoima. Tämä on kasino, jota olemme odottaneet. Boom Casino toimii Euroopan talousalueella, joten...