Kahvi on nautintoaine, jonka avulla iso osa maailman ihmisistä pääsee aamuisin ylös sängystä ja sitä kautta pyörittämään yhteiskuntamme rattaita. Aivan kaikille kahvi ei kuitenkaan maistu, edes täällä kahvihullussa Suomessa. Toisille se on taas liian mieto piriste päivän kunnolliseen käynnistämiseen.

Tämä kahvipensaan paahdetuista pavuista uuttamalla valmistettu juoma on kuitenkin tuttua varmasti lähes jokaiselle maailman ihmiselle, vaikka ei siitä itse tykkäisikään.

Mutta miksi juuri tämä kasvi on päätynyt niin valtaisaan maailmanlaajuiseen suosioon. Yksinkertainen vastaus siihen taitaa olla kofeiinin aiheuttama riippuvuus, onhan se keskushermostoa ja aineenvaihduntaa stimuloiva piriste. Hieman pidempi vastaus alkaa Etiopiasta, jossa kahvipensaan papuja on nautittu todennäköisesti jo ainakin reilun 1000 vuoden ajan. Noihin aikoihin kahvin nauttiminen oli kuitenkin hieman erilaista kuin nykyään. Muinaiset etiopialaiset valmistivat siitä nimittäin eräänlaisia energiapatukoita. He jauhoivat kahvimarjoja ja sekoittivat niitä eläinrasvaan, jolloin saatiin tulokseksi erittäin energiapitoisia matkaeväitä. Tällaisia vanhan ajan sissimuonia syödään paikoitellen Etiopiassa edelleen. Legendan mukaan kahvin piristävän vaikutuksen olisi ensimmäisenä havainnut etiopialainen 900-luvulla elänyt paimen, joka huomasi vuohiensa valvovan öitä sen jälkeen kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Tämä on todennäköisesti kuitenkin vain legenda, joka on keksitty monta sataa vuotta myöhemmin.

Meni vielä satoja vuosia, ennen kuin kahvia alettiin nauttia sen nykymuodossa. Eli juomana, joka on jauhettu kahvipavuista tehdystä jauheesta uuttamalla. Ensimmäiset varmat merkit tällaisesta kahvin nauttimisesta ovat 1400-luvun Jemenistä. Siitä seuraavan parinsadan vuoden aikana kahvinjuonti levisi koko Lähi-Itään, Pohjois-Afrikkaan ja Turkkiin. 1500-luvun aikana kahvin siemeniä kuljetettiin Intiaan, ja viljely siellä alkoi. 1600-luvun alkaessa se oli saavuttanut Italian, ja siitä alkoi juoman Euroopan valloitus.

Aluksi kahvia vieroksuttiin kristillisessä Italiassa, sillä sitä pidettiin muslimien juomana. Mitä se oli toki siihen saakka lähinnä ollutkin. Paavi Klemens VIII kuitenkin julisti kahvin (luultavasti jo itse kahviin pahasti koukuttuneena) myös kristittyjen juomaksi. Kun jumalan tahto ei enää ollut tiellä, oli tie Eurooppaan auki. Mantereen ensimmäinen kahvila avattiin Roomassa vuonna 1645. Englannin ensimmäinen kahvila puolestaan avattiin Oxfordiin vuonna 1654, ja se on toiminnassa yhä tänäkin päivänä. Ja miksipä ei olisi, kun tuote on haluttua ja sitä on riittävästi tarjolla.

Kahvin laajamittaisen tuonnin Eurooppaan aloitti 1600-luvun alussa perustettu Hollannin Itä-Intian Kauppakomppania, joka oli yksi ensimmäisistä megaluokan yrityksistä. Hollantilaiset alkoivat myös itse kasvattaa kahvia valtavissa määrin Indonesiassa, ja 1700-luvun alussa he alkoivat laivaamaan näiden viljelmien tuotoksia Hollantiin ja sitä kautta muualle Eurooppaan.

Suomalaisten ensikosketus kahviin tapahtui turkulaisen Axel Kägin suulla Persiassa vuonna 1637. Käg oli saksalaisherttuan seurueessa kamaripalvelijana mukana Persian matkalla, ja palvelijallekin tarjottiin tätä itämaista herkkua. 1700-luvun aikana kahvi levisi Suomeen, ja oli aluksi rikkaiden isojen herrojen juomaa. Kuitenkin jo 1800-luvulla siitä muodostui suosittua myös rahvaan keskuudessa, vaikka ei tavallisella kansalla siihen tietenkään samaan malliin ollut varaa kuin nykyisin.

1800- ja 1900-luvun taitteen aikaan suomalaiset alkoivat päästä toden teolla kahvin makuun. Tähän toi ikävää katkosta vain toinen maailmansota, jonka aikaan kahvista oli pahaa pulaa. Tällöin juotiin erilaisia korvikkeita, joissa käytettiin mm. sikuria ja voikukanlehtiä. 1950-luvulle saakka kaikki kahvi myytiin papuina, joita ihmiset itse jauhoivat. Vuonna 1956 tulivat markkinoille ensimmäiset suodatinkahvit, ja ne yleistyivät tämän jälkeen nopeasti. Tämä on tietysti monen kahvihifistelijän kauhu, ja monet kahviinsa enemmän panostavat jauhavat nykyisinkin papunsa itse. 1990-luvulla Suomeen saapuivat amerikkalaistyyliset erikoiskahvit, ja toisaalta myös italialaiset versiot kuten espresso.

Kahvin viljely maailmassa

Kahvia viljellään maailmassa vuosittain noin 9-10 miljoonaa tonnia. Suurin osa tästä viljellään Brasiliassa, Vietnamissa ja Kolumbiassa. Myös Indonesia ja Honduras ovat suuria tuottajamaita. Kahvin alkuperäinen kotimaa Etiopia keikkuu sekin top-listoilla.

Kahvipensaita on maailmassa 124 eri lajiketta, mutta kaupallisesti merkittäviä näistä on vain kaksi. Ne ovat arabiankahvi eli arabica ja kongonkahvi eli robusta. Ensimmäistä on noin 75 prosenttia maailmassa kaupallisesti viljellystä kahvista ja jälkimmäistä noin 25 prosenttia. Lisäksi noin yksi prosentti on liberiankahvia eli libericaa.

Kahvista puhuttaessa puhutaan usein kahvipavuista, mutta kahvipensaasta löytyy itse asiassa myös marjoja. Näiden marjojen sisältä sitten löytyvät nuo pavut. Kahvipavut ovat marjan sisältä löytyviä siemeniä, ja niitä on jokaisen marjan sisällä kaksi kappaletta. Kahvipensas alkaa tuottaa marjoja noin 2-4 vuoden iässä, ja niistä saadaan yhdestä kahteen satoa vuodessa. Sadonkorjuun jälkeen marjoista erotetaan kahvipavut, jotka sitten kuivataan ja paahdetaan.

Kahvin terveysvaikutukset

Nykyisin kahvilla tiedetään olevan lukuisia terveysvaikutuksia. Kohtuullisissa määrin nautittu kahvi saattaa vähentää riskiä dementiaan, Parkinsonin tautiin ja diabetekseen. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan muutaman kupin kahvia päivässä nauttivilla eläkeläisillä on pienempi riski sairastua dementiaan kuin niillä, jotka eivät kahvia juo. (Toimituksen huomio: Löytyykö kahvihullusta Suomesta muka riittävän suuri joukko kahvia juomattomia eläkeläisiä tutkimusta varten?!)

Suomalaisten keskimääräinen 5 kupin kulutus vähentään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan diabeteksen riskiä noin 30-35 prosenttia. Kahvista voi olla hyötyä myös suomalaisten toisen lempijuoman, eli alkoholin haittojen torjunnassa. Kahvin nauttiminen nimittäin saattaa suojata maksaa ja ehkäistä näin maksakirroosia. Ei kuitenkaan kannata kuvitella korjaavansa jatkuvaa ryyppäämistä runsaalla kahvinjuonnilla.

Kahvi sisältää runsaasti kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia. Se ei sisällä lainkaan energiaa, ellei siihen sitä lisätä esimerkiksi maitoa, kermaa tai sokeria kuten monet tekevät.

Kahvin sisältämä kofeiini vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavoin. Jotkut eivät voi nauttia kahvia aamun jälkeen ollenkaan, tai menettävät täysin yöunensa. Toiset taas voivat juoda 6 kuppia päivässä ilman vaikutusta.

Haittavaikutuksina liian runsas kahvinjuonti saattaa ärsyttää vatsaa ja pahentaa vatsahaavaa. Tämä ongelma koskee varsinkin Suomessa suosittuja vaaleapaahtoisia kahveja, jotka ovat ankarampia vatsalle kuin tummapaahtoiset. Haittavaikutuksilta voi kuitenkin välttyä, kunhan pitää kahvinjuonnin kohtuuden rajoissa. Kahvin sisältämä kofeiini aiheuttaa riippuvuutta. Pitkään kahvia juonut voi saada lopettamisen jälkeen vieroitusoireita, joista yleisin on päänsärky. Muita vaikutuksia ovat muun muassa väsymys ja vapina. Edellä mainittujen lisäksi kahvilla ei juuri haittavaikutuksia ole.

Suomalaiset ja kahvi

Suomessa tunnetusti juodaan kahvia eniten maailmassa. Myös muut Pohjoismaat ovat listalla korkealla, joten ehkä jotain tekemistä asian kanssa on kylmällä ja pimeällä elinympäristöllämme. Suomalaiset kuluttavat noin 12 kiloa raakakahvia henkeä kohden vuodessa, kun esimerkiksi kahvikulttuuristaan kuuluisassa Italiassa kulutus on 5,7 kiloa vuodessa. Suomessa lähes kaikki juotu kahvi on vaaleapaahtoista suodatinkahvia. Esimerkiksi Italiassa ihminen saattaa elää läpi elämänsä juomatta tällaista kahvia kertaakaan, siellä kun kahvi tehdään tyypillisesti esimerkiksi mutteripannuilla tai espressokoneilla.

Vuonna 2011 0,93% maailman kahvista tuotiin Suomeen. Tämä tuntuu melko käsittämättömältä, siis lähes joka sadas maailman kahvipapu päätyy suomalaisen kahvikuppiin. Pauligin asiantuntijoiden mukaan suomalaisten kahvimaku on pikkuhiljaa siirtymässä vaaleapaahtoisista kohti tummempia. Tai ei ehkä voida puhua siirtymisestä, mutta laajentumisesta. Valtaosa kulutetusta kahvista tulee jatkossakin olemaan niitä juhlamokkia ja saludoja. Suomalainen juo keskimäärin 5 kuppia päivässä, joka tarkoittaa sitä että jotkut juovat todennäköisesti paljon tätäkin enemmän. Mahtaa olla joillain vatsan toiminta kovilla.

- Euroopan talousalueella verovapaat voitot -

Uusi tarjous

Boom Casino on täällä!

Tarjolla on todella laadukas uskollisuusohjelma, reilut bonusehdot ja hyvä pelivalikoima. Tämä on kasino, jota olemme odottaneet. Boom Casino toimii Euroopan talousalueella, joten...