Pähkinöiden laajaan valikoimaan kuuluu useita terveellisiä syötäviä, ja hasselpähkinä on yksi näistä. Kyseessä on itse asiassa euroopanpähkinäpensaan pähkinä, josta usein irrallaan pensaasta ollessaan käytetään nimeä ”hasselpähkinä”. Pähkinäpensas viihtyy lähes koko Euroopan alueella aivan sen pohjoisimpia nurkkia lukuunottamatta. Myöskään aivan Välilmeren rantojen tuntumassa se ei välttämättä viihdy. Montaa kymmentä kilometriä ei tarvitse sisämaahan mennä, kun niitä alkaa jo näkyä.
Suomessa pähkinäpensas on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Sitä esiintyykin lähinnä vain etelärannikolla ja Lounais-Suomessa. Pohjoisimmat luonnolliset esiintymät löytyvät Etelä-Savosta. Runsaimmillaan se on siellä missä ilmasto on leppeimmillään, eli Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.
Pähkinäpensaat saattavat otollisissa olosuhteissa muodostaa jopa satojen runkojen pensaita. Nämä ovat siis kaikki kuitenkin osa yhtä ainoaa kasvia. Pensaat kasvavat Suomessa noin 2-7 metriä korkeiksi. Eteläisemmässä Euroopassa on tavattu jopa 15-metrisiä yksilöitä. Maanpinnan päällä olevat osat puusta saavuttavat yleensä noin 50 vuoden iän. Juurakkona maan alla puu saattaa kuitenkin elää jopa vuosituhannen kasvatellen jatkuvasti uusia maanpäällisiä osia.
Myös ihmisen ja pähkinäpensaan yhteinen historia on pitkä. Euroopanpähkinäpensaan pähkinöitä tiedetään käytetyn ihmisravinnoksi jo kivikaudella. Hasselpähkinöistä on myös valmistettu öljyä luultavasti jo vuosituhansien ajan. Kasvin edut eivät rajoitukaan ainoastaan ruokapöytään, vaan pensasta on käytetty aikojen saatossa myös erilaisten esineiden valmistukseen sekä rakentamiseen. Ahvenanmaalla pähkinäpensasta on perinteisesti käytetty kalatynnyrien vanteina taipuisien ominaisuuksiensa vuoksi. Se on ollut myös aina suosittu pensasaitakäytössä ympäri Euroopan.
Kaupoissa myytävät hasselpähkinät saattavat usein olla myös euroopanpähkinäpensaan isoveljen, isopähkinäpensaan pähkinöitä. Näiden viljely on hieman tehokkaampaa, sillä pensaat tuottavat enemmän ja suurempia pähkinöitä. Isopähkinäpensas on kotoisin Kaakkois-Euroopasta, eikä se luonnonvaraisena juuri Balkania pohjoisemmaksi leviä. Sitä kuitenkin voi viljellä jopa Suomessa. Suomessa viljely on kuitenkin erittäin pienimuotoista ja lähinnä omaan käyttöön tarkoitettua.
Maailman ylivoimaisesti suurin hasselpähkinän tuottaja on Turkki. Erityisesti Giresunin provinssin alueella tapahtuva viljely tuottaa vuosittain noin 625 000 tonnia pähkinää. Tämä vastaa noin 75% koko maailman tuotannosta.
Hasselpähkinän terveellisyys
Itse hasselpähkinä on puun tuottama pähkinä. Nimi tulee puun englanninkielisestä nimestä ”hazel”, joka tarkoittaa kaikenlaisia pähkinäpensaita. Näin ollen hazel-puun tuottama pähkinä on nimeltään hazelnut, suomalaisittain hasselpähkinä. Pähkinät ovat kooltaan noin 1,5-2,5 senttimetriä pitkiä ja 1-1,5 senttimetriä leveitä. Niiden päällä on kuori, joka on melko väkevän makuinen. Jotkut tykkäävätkin poistaa kuoren ennen pähkinän syömistä tai sen lisäämistä ruuan höysteeksi.
Hasselpähkinä sisältää runsaasti terveyttä edistäviä ainesosia muiden pähkinöiden tapaan. Se sisältää runsaasti kaliumia, magnesiumia sekä kalsiumia. Siinä on myös runsaasti hyviä rasvahappoja, noin 38% pähkinän painosta. Proteiiniakin riittää, ja päälle tulevat vielä B- ja E-vitamiinit. Runsas Omega3-pitoisuus tekee todella hyvää aivojen terveydelle. Muista pähkinöistä hasselpähkinä eroaa kuitupitoisuudellaan, joka on pähkinämaailman suurin. Runsasta rasvapitoisuutta pidetään nykyään pelkästään positiivisena asiana, sillä kyse on hyvistä rasvoista. Jotkut laihduttajat ovat aiemmin karsastaneet pähkinää rasvaisuuden takia, mutta tämä on täysin turhaa. Totta kai kohtuus kaikessa, ja pähkinöiden runsaan energiamäärän vuoksi niitä ei kannatakaan aivan loputtomasti mättää.
Monet muut naposteltavat kannattaakin ehdottomasti korvata pähkinöillä. Ja nimenomaan tavallisilla pähkinöillä, ei suolatuilla ja rasvatuilla versioilla kuten usein tehdään. Pähkinät toimivat hyvänä välipalana ja proteiinilisänä runsaan energiapitoisuutensa vuoksi. Sellaisenaan syömisen lisäksi hasselpähkinät soveltuvat mainiosti salaatteihin ja jälkiruokiin. Niitä käytetäänkin muun muassa kuuluisassa Nutellassa. Pitkin Eurooppaa tunnetaan myös runsaasti reseptejä pikkuleivistä, kakuista ja leivistä jotka sisältävät hasselpähkinää. Hasselpähkinää kannattaakin lisätä vaikka jo tuttuihin kakku- ja pikkuleipäresepteihin.
Hasselpähkinän ravintosisältö per 100g
- Energiaa: 644kcal
- Rasvaa: 61 grammaa
- Proteiinia: 14 grammaa
- Hiilihydraattia: 3,4 grammaa
Hasselpähkinä hinta
Hasselpähkinän hinta ja tarjoukset Fitnesstukulta:
Yhteenveto
Hasselpähkinä on yksi yleisimmistä vastaantulevista pähkinöistä. Allekirjoittaneen mielestä se ei ole maultaan paras, sillä siinä on pieni väkevä sivumaku. Itselleen mieluisinta pähkinälajiketta etsiskelevän kannattaa ostaa kaupoista pähkinäsekoituspusseja, joissa on yleensä noin 5-10 eri pähkinälajiketta samassa paketissa. Vaikka eri pähkinälajikkeiden terveyshyödyt ovat samankaltaisia, eroavat ne jonkin verran eri lajikkeiden välillä. Toisessa voi olla esimerkiksi enemmän kuitua ja toisessa taas enemmän Omega-3 rasvahappoja. Syömällä lajitelmapusseja saa pähkinöistä varmasti kaikki mahdolliset terveyshyödyt irti. Hasselpähkinän lisäksi yleisimpiä Suomessa myytäviä pähkinälajikkeita ovat muun muassa saksanpähkinät, maapähkinät, cashewpähkinät sekä pistaasipähkinät.
