Hamppu on melko kiistelty kasvi, johtuen joidenkin lajikkeiden päihdyttävistä vaikutuksista. Kyseessä on kuitenkin jo useita tuhansia vuosia viljelty kasvi, jolla on todella monipuolisia käyttötarkoituksia. Näistä päihdetarkoitus on vain yksi monista.
Ruokakaupasta hamppua löytää siementen ja korkeintaan myös öljyn muodossa. Hyötykäyttöön kasvatettavan kuitu- ja öljyhampun kannabinoidipitoisuus on useimmiten matala, koska sillä ei monien hyötyjen kannalta ole merkitystä. Kooltaan ne ovat usein suurempia kuin päihdetarkoitukseen kasvatettavat kasvit.
Hampun historia ihmisen käytössä on todella pitkä. Maailman ensimmäiset kudotut kankaat on tehty hampusta, ja ne on ajoitettu noin 10 000 vuoden taakse. Kyseessä on siis luultavasti pisimpään ihmisen hyötykäytössä ollut kasvi. Myöhemmin hampusta alettiin valmistaa myös paperia. Lähes kaikki ihmiskunnan ennen 1900-lukua valmistama paperi oli hamppupaperia. Sitä käytetään samaan tarkoitukseen myös nykyään.
Suuren purjelaivojen aikakaudelle hamppu oli erittäin merkityksellinen kasvi, sillä jopa vuosituhansien ajan purjeet kudottiin hamppukankaasta. Pohjois-Amerikkaan hamppu levisi viikinkien mukana, jotka purjehtivat sinne hamppupurjeidensa avulla hampunsiemeniä mukanaan.
Nykyisin sekä historian aikana hamppua on käytetty laajalti muun muassa köysien, selluloosan sekä kankaiden raaka-aineena. Hampun sisältämät kuidut mahdollistavat kaiken tämä. Hamppupelto on noin 3 kertaa metsää tehokkaampi kuidun tuottaja.
1900-luvun aikana hampun merkitys väheni puuvillan syrjäyttäessä sitä osaltaan. 1960-luvulta lähtien hampun päihdekäyttöä on alettu kriminalisoida, mikä on osaltaan johtanut myös hampun hyötykasvattajien vähentymiseen kasvin leimauduttua huumekasviksi. Poliisin tiedetään Suomessakin niittäneen kuituhamppupeltoja vielä 2000-luvulla.
Nykyisin asenteet ovat lientyneet niin hampun päihdekäyttöä kohtaan kuin koko kasviakin kohtaan, ja sitä kasvatetaan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Maailman suurimpia tuottajamaita ovat Kiina, Ranska ja Chile.
Hamppu Suomessa
Hamppu saapui Suomeen todella varhaisessa vaiheessa todennäköisesti Kiinasta Venäjän kautta. Se oli ensimmäisiä Suomessa viljeltyjä viljelykasveja, ja sen viljely alkoikin jo metsästäjä-keräilijöiden aikakaudella. Sillä on ollut myös suuri rooli koko maanviljelyn vakiintumisessa Suomessa. Lappeenrannasta on löydetty merkkejä hampun viljelystä noin 2500 vuoden takaa. Myöhemmin rinnalle ovat tulleet monenlaiset viljakasvit.
Se oli pitkään tärkeää kauppatavaraa koko Suomen alueella monikäyttöisyytensä vuoksi.
Vuosituhansia kestänyt viljelykausi käytännössä katkesi 1950-luvulla hampun päihdekäytön kriminalisoinnin myötä. Hamppua alettiin vieroksua ja sen viljely unohdettiin. 1990-luvulta lähtien sitä on lähdetty pikkuhiljaa viljelemään uudestaan, mutta Suomessa määrät eivät nykyäänkään ole kovin suuria. Viljelyn 50 vuoden katkoksen takia Suomen omat vuosituhansia kylmään ilmastoon jalostuneet hamppulajikkeet ovat hävinneet kokonaan. Uusia Suomen ilmastoon sopivia lajikkeita on parin viimeisen vuosikymmenen aikana etsitty ja jalostettu uudestaan.
Hampunsiementen käyttö ruuanlaitossa
Ravinnoksi hampusta käytetään sen siemeniä. Se on ainoa siemen, joka sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot. Toinen yleinen käyttötapa on siemenistä valmistettu öljy, jota voi käyttää muiden ruokaöljyjen tapaan ruuanlaitossa.
Yleisiä käyttötarkoituksia hampunsiemenille ovat esimerkiksi jogurtit, leivät, smoothiet ja erilaiset jälkiruuat. Muitten siementen ja pähkinöiden tapaan se tuo korkean proteiinipitoisuutensa ansiosta pientä lisäruokaisuutta esimerkiksi juurikin jogurtteihin. Hampun siemeniä lisätään myös leipiin.
Tällä fitness-villityksen aikakaudella ovat yleistyneet myös erilaiset hamppuproteiini-tuotteet, kuten patukat ja proteiinijuomat.
Varsinkin kasvissyöjät valmistavat hampusta myös erilaisia pihvejä sekä pyöryköitä.
Muut käyttötarkoitukset
Hampusta saatavia kuituja käytetään nykyäänkin muun muassa köysien, paperin ja kankaiden valmistamiseen. Siemenistä saatavaa öljyä käytetään ruokakäytön lisäksi esimerkiksi erilaisiin voitelutarkoituksiin.
Hampunsiementen terveysvaikutukset
Monien muiden siementen tapaan hampunsiemen on mahtava ravintopommi. Se sisältää muun muassa runsaasti hyviä rasvoja, proteiinia, Omega 3-rasvahappoja, ravintokuituja, rautaa, sinkkiä, fosforia sekä magnesiumia. Lisäksi siemenissä on paljon E-, D-, A- ja B-vitamiineja.
Sen aminohappokoostumus on siemenistä monipuolisin. Se sisältää kaikkia yhdeksää ihmiselle välttämätöntä aminohappoa, joskin lysiinin määrä siinä ei ole kovinkaan suuri.
Runsas Omega 3- ja Omega 6-rasvahappojen määrä tekee siemenistä todella tärkeitä sydämen terveydelle. Myös niiden runsas arginiinipitoisuus tekee erittäin hyvää sydämelle.
Kuten siemenet yleensäkin, hampunsiemenet edistävät toimivaa ruuansulatusta. Siitä on kiittäminen niiden kuitupitoisuutta. Syömällä riittävästi kuitua suolisto toimii hyvin ja pysyy terveenä, ja näin vaikuttaa samalla koko ihmisen terveyteen.
Siementen lisääminen ruokavalioon tekee erittäin hyvää iholle ja ehkäisee ihon vanhenemisen merkkejä. Hampunsiemenet saattavat jopa ehkäistä syöpää, sillä ne sisältävät runsaasti gammalinoleenihappoa, joka ehkäisee syöpäkasvainten kasvua.
Eikosapentaeenihappo ja dokosaheksaeenihappo puolestaan ehkäisevät rappeuttavien sairauksien kuten Alzheimerin taudin syntyä. Samat aineet ehkäisevät myös silmänpohjan rappeumaa.
Hampunsiementen ravintosisältö
Hampunsiemenet sisältävät seuraavia ravintoaineita:
- Energiaa: 454 kcal/ 100 g
- Proteiinia: 24,6 g /10 0g
- Hiilihydraatteja: 2,7 g / 100 g
- Rasvaa: 32,9 g / 100 g
Mahdolliset haitat
Hampunsiemenillä ei tiedetä olevan erityisiä haittoja muille kuin allergisille. Vuonna 2017 Evira antoi kuitenkin ilmoituksen koskien kaikkien öljykasvien, mukaan lukien hampun siementen syömistä. Eviran mukaan mitä tahansa siemeniä tulisi syödä vain 2 ruokalusikallista päivässä, sillä öljykasvit keräävät maaperästä runsaasti raskasmetalleja itseensä.
Erilaiset hampputuotteet löytää mm. Fitnesstukun sivuilta.
