granaattiomena terveellisyys

Granaattiomenan siementen terveysvaikutukset ja ravintosisältö

in Ravinto

Granaattiomena on rantakukkakasveihin kuuluva lehtipuu, eikä sillä ole juurikaan mitään tekemistä omenan kanssa suomenkielisestä nimestään huolimatta. Kasvi on alun perin kotoisin Keski-Aasian ja Intian seutuvilta. Kasvi on kuitenkin levinnyt kohti Eurooppaa jo kauan sitten, ja sitä onkin viljelty Välimeren alueen vanhoissa kulttuureissa vuosituhansien ajan. Välimeren ilmasto on osoittautunut granaattiomenalle erittäin suotuisaksi. Suomenkieliselle nimelle hieman selitystä tuo hedelmän latinankielinen alkuperä, sillä ”pomum” tarkoittaa omenaa ja ”granatum” siemenellistä.

Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan granaattiomena levisi espanjalaisten löytöretkeilijöiden mukana 1600-luvulla. Nykyisin sitä kasvatetaan kaupallisesti esimerkiksi Meksikossa, sekä Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Arizonassa. Kaupallinen viljely on lähtenyt toden teolla käyntiin vasta 1900-loppupuoliskolla.

Ulkonäkönsä ansiosta hedelmä on antanut nimen myös sotavoimien käyttämille kranaateille (grenade).

Puu kasvaa noin 5-10 metriä korkeaksi ja suotuisissa olosuhteissa se elää jopa 200-vuotiaaksi.

Useimpia hedelmälajeja syödessä siemenet heitetään pois ja syödään hedelmäliha, mutta granaattiomenan tapauksessa nimenomaan siemenet syödään. Oikeastaan hedelmässä ei hirveästi muuta olekaan kuin kuori sekä siemenet. Suuren siemenmääränsä ansiosta granaattiomenaa onkin pidetty joissakin vanhoissa kulttuureissa hedelmällisyyden symbolina.

Siemenet ovat koostumukseltaan hyvin erilaisia kuin monet muut siemenet, ja niissä on mukana hedelmälihamaista mehukkuutta. Siementen ympärillä on myös hieman syötäväksi kelpaavaa hedelmälihaa. Maultaan siemenet ovat kirpeän hedelmäisiä.

Granaattiomenan siementen käyttö ruuanlaitossa

Kypsänä granaattiomena näyttää kiiltävältä. Kuoren väri vaihtelee punaisesta rusehtavaan. Raaka granaattiomena eroaa kypsästä sisäisesti oikeastaan vain niin, että siemeniä ei ole vielä ehtinyt kehittyä niin paljon. Mitä kypsempi granaattiomena on, sitä enemmän syötäviä siemeniä sinne on ehtinyt kehittyä.

Ensimmäinen askel sekä samalla ongelma granaattiomenan syömisessä on siementen talteenotto. Hedelmän kuoriminen onkin eräänlainen taiteenlaji, jonka voi tehdä vaikealla tai helpolla tavalla. Kannattaa valita helpompi tapa, jotta granaattiomenan syöminen ei jätä traumoja ja sen terveysvaikutuksista jaksaa nauttia jatkossakin.

Seuraavassa eräs tapa erotella siemenet hedelmästä:

  1. Taputtele hedelmän kuorta esimerkiksi lusikalla tai pyörittele sitä kädellä pöytää vasten kuin olisit muotoilemassa taikinapallosta pullaa.
  2. Jaa hedelmä kahteen osaan vetämällä kuoren syvyinen viilto sen ympäri.
  3. Tämän jälkeen laita sormet viillettyyn kohtaan ja vedä puolikkaat irti toisistaan.
  4. Ota puolikas hedelmä käteesi ja taputtele kuoripuolta esimerkiksi puukauhalla ja venyttele sekä vanuttele puolikasta. (Tämä toimenpide kannattaa suorittaa kulhon päällä, jotta siemenet putoilevat sinne)
  5. Tarpeeksi pitkään venyteltyäsi ja koputeltuasi huomaat kaikkien siementen olevan kulhossa, ja kädessäsi on vain tyhjä kuoren puolikas.

Siemeniä voi syödä aivan sellaisenaankin, mutta yleistä on käyttää niitä höysteenä erilaisissa ruoka-annoksissa. Suosittua on lisätä niitä muun muassa salaatteihin ja jogurtteihin. Ne sopivat loistavasti myös erilaisiin jälkiruokiin ripoteltavaksi.

Siemenistä voi myös puristaa kirpsakkaa mehua, jos ei halua järsiä siemeniä sellaisenaan.

Intian ja Lähi-Idän keittiöissä kuivattuja granaattiomenan siemeniä on käytetty perinteisesti esimerkiksi erilaisissa curry-ruuissa. Suomestakin kuivattuja siemeniä voi löytää ainakin etnisistä ruokakaupoista. Keski-Aasiassa granaattiomenaa on perinteisesti nautittu erityisesti mehun muodossa sekä kalaruokien höysteenä.

Turkissa siemenistä tehdään tahnamaista kastiketta, jota käytetään liharuokien päälle kaadettuna. Samaa tahnaa saatetaan myös nauttia ihan sellaisenaan.

 Granaattiomenan siementen terveysvaikutukset

Granaattiomenan siemeniä pidetään huipputerveellisinä. Niiden tiedetään muun muassa laskevan haitallisen LDL-kolesterolin määrää. Ne estävät niin ikään verisuonten tukkeutumista poistamalla suonien seinämiin kertyviä jäämiä.

Sen sisältämät lukuisat antioksidantit taistelevat ikääntymisen merkkejä vastaan, varsinkin iholla näkyviä sellaisia. Hedelmä suojaa munuaisia ja maksaa haitallisilta aineilta.

Granaattiomenan on epäilty myös vähentävän todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin. Merkkejä tästä on huomattu hiirillä tehdyissä kokeissa. Se saattaa vaikuttaa positiivisesti myös muistin toimintaan.

Miehille granaattiomenalla saattaa olla erittäin toivottuja vaikutuksia. Sen verenkiertoa parantavat vaikutukset vaikuttavat myös sukupuolielinten verenkierron tehokkuuteen.

Granaattiomenan sisältämä ellagitanniini edesauttaa solujen uusiutumista. Se edesauttaa vioittuneiden solujen väistymistä uusien tieltä. Tämän ominaisuuden ansiosta granaattiomena saattaa vaikuttaa suotuisasti eliniän pituuteen, estämällä ja hidastamalla solujen vanhenemista.

Granaattiomenan siementen ravintosisältö

Kuorittu granaattiomena sisältää seuraavia ravintoaineita:

  • Energiaa: 84kcal
  • Proteiinia: 1,7g/100g
  • Hiilihydraatteja: 14,7g/100g
  • Rasvaa: 1,2g/100g

Lisäksi hedelmässä on paljon muun muassa kaliumia ja kalsiumia, sekä C- ja K-vitamiineja.

 Mahdolliset haitat

Granaattiomenan ei ole todettu aiheuttavan haittavaikutuksia, lukuunottamatta hedelmälle allergisia henkilöitä. Sen syömisestä on ainoastaan terveydellisiä hyötyjä.

Vastaa