Banaani on hedelmä, jonka luultavasti lähes jokainen maailman ihminen tuntee vähintäänkin ulkonäöltä. Onhan kyseessä maailman suosituin hedelmä. (Vaikka jos saivartelemaan lähdetään, niin banaani on itse asiassa luokiteltu marjaksi) Me, jotka emme ole kasvitieteilijöitä, voimme kuitenkin puhua banaanista hedelmänä kuten miljardit muutkin maailman ihmiset. Eli maailman suosituin hedelmä siis. Banaani tuotetaan maailmassa vuosittain yli 150 miljoonaa tonnia, joka on melkoinen määrä tätä apinoiden ja ihmisten herkkua.

Näillä tuotantomäärillä kaukaisessa Pohjolassakin asuvat suomalaiset ovat päässeet jo tottumaan banaaniin täysin arkipäiväisensä ruokana, vaikka sitä ei kasva meillä lähimaillakaan. Banaaneja tiedetäänkin myydyn jo ainakin 1800-1900-luvun taitteen tienoilla helsinkiläisissä kauppahalleissa. Mahdollisesti aiemminkin, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa. Mitään koko kansan herkkua ne eivät tuolloin missään nimessä olleet, vaan enemmänkin Etelä-Helsingin hienoston jälkiruokia. Suurin osa suomalaisista ei niitä ollut tuolloin vielä nähnytkään. Banaanien ja muiden hedelmien tuonti kasvoi pikkuhiljaa sotia edeltävänä aikana, ja eksoottisia kaukomaiden tuotteita myytiin Siirtomaatavarakaupoiksi kutsutuissa liikkeissä, myös banaaneja.

- mainos -
Kokeile onneasi kasinolla - ilman talletusta:

Rahapelit K18. Pelaa maltilla ja talleta harkiten. Peliongelmissa auttaa Peluuri.



Varsinainen banaanin Suomen valloitus käynnistyi kuitenkin vasta 1950-luvulta eteenpäin, jolloin laajamittainen tuonti käynnistyi. Tästäkin on osaksi kiittäminen Helsingin vuoden 1952 olympialaisia, joiden ansiosta monenlaisten uusien tuotteiden tuonti Suomeen käynnistyi. Kuuluisimpana esimerkkinä näistä tuotteista on Coca-Cola, joka käynnisti tuonnin Suomeen olympialaisten alla ja on sitä siitä pitäen jatkanut.

Banaania viljellään pääasiassa varsin kaukana Suomesta. Suurimmat tuottajat ovat Intia, Kiina, Filippiinit, Kolumbia ja Indonesia. Lähimmillään laajamittaista viljelyä Suomesta katsottuna harjoitetaan Madeiralla, mutta määrät eivät ole sielläkään järin suuria.

Banaaninviljelyn historia

Historiassa ensimmäiset merkit banaanin viljelystä ovat Papua-Uuden Guinea ja Indonesian suunnilta, jossa sitä on viljelty ihmisen käyttöön jopa 10 000 vuotta. Noihin aikoihin ei kuitenkaan voitu välttämättä puhua vielä varsinaisesta viljelystä, kyse on todennäköisesti ollut vähäisistä kasvimääristä, jotka ovat kasvaneet ihmisten asuinpaikkojen lähellä. Tuolloin ja vielä paljon myöhemminkin kyse oli ns. ruokabanaaneista, joita käytetään lämpimän ruuan tekoon. Ne eivät ole makeita kuten meidän tuntemamme banaanit. Vähemmän makeiden ruokabanaanien käyttö ei ole koskaan levinnyt oikein Eurooppaan, mutta laajoilla alueilla Aasiassa ja Afrikassa ne ovat edelleen perusruokaa kuten vaikkapa peruna tai riisi monille muille kansoille. Jotkut ruokabanaanitkin ovatkin maultaan ja koostumukseltaan jopa hieman perunamaisia. Laajamittaista peltomaista viljelyä alettiin harjoittaa ensimmäistä kertaa Kiinassa noin 2000 vuotta sitten. Afrikassakin banaania on viljelty useita tuhansia vuosia, mutta alun perin se on kotoisin Aasiasta ja Afrikkaan päätynyt ihmisen toimesta.

Amerikan mantereelle banaani siirtyi Länsi-Afrikassa häslänneiden portugalilaisten mukana 1500-luvulla. He perustivat ensimmäiset amerikkalaiset banaaniplantaasit Karibian ja Väli-Amerikan alueille 1500-luvun aikana. Vaikka portugalilaiset tiesivät jo tuolloin banaaneista, ei sitä tuotu Eurooppaan vielä pitkään aikaan. Noihin aikoihin tietysti hedelmien kuljettaminen eri puolille maailmaa syötävinä oli haasteellista tai mahdotonta, kun minkäänlaisia kylmälaitteita ei ollut ja matka-ajat todella pitkiä. Euroopassa banaanin viljelyä alettiin kokeilla 1700-luvun aikana esimerkiksi Espanjassa. Siellä sitä kasvatellaan edelleen, mutta Espanjankaan ilmasto ei ole ihanteellinen trooppisen kasvin suurivolyymiselle viljelylle.

Nykyisin banaaneja on olemassa yli 500 eri lajiketta. Suurin osa näistä on kuitenkin merkityksettömiä laajamittaisen kaupallisen viljelyn kannalta. Oikeastaan ainoa tämän kannalta merkityksellinen lajike on Cavendish. Yli 95 prosenttia maailman banaaninviennistä muodostuu tästä lajikkeesta. Se on siis se lajike, jota sinäkin olet syönyt silloin kun banaania olet syönyt. Cavendish on noussut ykköslajikkeeksi koska se on ollut vastustuskykyinen monille kasvitaudeille. Lajike kehitettiin jalostamalla jo 1830-luvulla, joten se on ehtinyt muodostua jo hyvän aikaan tarkoittamaan monille ihmisille sitä perusbanaania.

Banaanin ravintosisältö

100 grammaa kuoretonta banaania sisältää hiilihydraatteja noin 18,3 grammaa, proteiinia 1,1 grammaa ja rasvaa 0,4 grammaa. Banaani on loistava lähde esimerkiksi C-vitamiinille, kaliumille, kuidulle ja mangaanille. Varsinkin kalium-pitoisuus on siinä korkea.

Moni saattaisi säikähtää tietoa siitä, että banaanit ovat lievästi radioaktiivisia. Ne nimittäin sisältävät hieman kalium-40-isotooppia, jota esiintyy luonnossa yleisesti. Tämän tiedon takia ei kannata lopettaa banaanien syömistä, sillä asialla ei ole minkään valtakunnan terveydellisiä vaikutuksia.

Banaanilla on lisäksi monia mukavia vaikutuksia ihmiskehon toimintaan. Sen sisältämä kalium ehkäisee lihaskramppien ja suonenvetojen syntymistä. Sillä voi olla myös positiivista vaikutusta sydämen, verenkierron ja hermoston toimintaan. Aiemmin mainitun C-vitamiinin lisäksi banaani sisältää mm. K-, A- ja B-vitamiineja. Kuten tiedetään, näillä vitamiineilla on runsaasti ihmisille hyödyllisiä terveysetuja.

Banaania voi pitää tietyissä tilanteissa myös sokerin korvaajana. Vaikkapa smoothiet ja puurot makeutuvat kivasti banaanilla, ja näin voi jättää sokerin lisäämättä joukkoon. Jopa leivonnassa voi korvata sokeria banaanilla. Yksi syy banaanin laajamittaiseen suosioon onkin varmasti se, että se on niin makeaa. Se sisältää itsessään jo enemmän sokeria kuin monet muut hedelmät. Joidenkin keskuudessa banaanilla onkin ollut aiemmin maine sokeripommina, mutta nykyisin sen terveyshyötyjä pidetään huomattavasti suurempina kun sen sisältämää sokerimäärää. Toinen valttikortti banaanilla on varmasti ollut sen luonnollinen hyvin suojaava kuori, joka on lisäksi todella helppo poistaa käsin ilman mitään apuvälineitä. Se onkin kuin luotu take away-ruuaksi. Banaani on hedelmäksi myös hyvin täyttävää, kuten jokainen sitä syönyt on varmasti huomannut. Tuskinpa löytyy enää 2020-luvulla suomalaista, joka ei olisi koskaan ottanut banaania käteväksi evääksi jonnekin juuri tämän ominaisuuden takia. Nälkä pysyy loitolla hetken aikaa.

Väitetäänpä banaanin ehkäisevän myös krapulaa. Kalium kun on tehokas kehon kuivumisen estäjä, ja iso osa krapulan aiheuttamista tuntemuksista johtuu alkoholin aiheuttamasta kuivumisesta. Banaaneissa on myös magnesiumia joka helpottaa asiaa. Ainakaan allekirjoittanut ei usko pitkäksi venähtäneen illan jälkeisen aamun pelastuvan vain banaania syömällä. Todennäköisesti krapulaa joutuu siis jatkossakin välttämään sillä tylsällä tavalla, eli juomalla vähemmän tai jättämällä juomat kokonaan väliin. Toki humalaisen kannattaa ennen nukkumaanmenoa syödä jotakin, ja ison vesilasin lisäksi se jokin voi hyvin olla vaikkapa banaani!

Katoavatko banaanit?

2010-luvun aikana banaanirintamalta alettiin kuulla huolestuttavia uutisia. Banaania nimittäin uhkaa panamantaudiksi nimetty kasvitauti, joka on tehnyt laajoja tuhoja banaaniviljelmillä erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Vuonna 2019 monen banaaninviljelijän pahin pelko toteutui, kun tautia löydettiin myös Amerikan mantereen banaaneista. Kyseessä on niin vakava tauti, että se voi uhata banaanin käyttöä ravintona tulevaisuudessa. Vaikka taudin saaneiden banaanien syöminen ei ole ihmisille haitallista, vaikuttaa se banaaniin itsensä niin ettei se enää tuota siemeniä.

Monelle Väli- ja Etelä-Amerikan valtiolle banaanien kasvatus ja vienti ovat hyvin tärkeä elinkeino. Jos kasvatus loppuu, voi sillä olla todella ikäviä vaikutuksia monien näiden maiden koko talouksille. Riskiryhmässä olevia maita ovat esimerkiksi Ecuador, Guatemala ja Costa Rica. Ecuadorille banaanit tuottavat 3,2 miljardia dollaria vuodessa. Monissa Afrikan maissa banaani eri lajikkeineen on lisäksi valtaville ihmismäärille jokapäiväinen peruselintarvike. Banaanisatojen katoaminen voi näin ollen aiheuttaa monissa maissa jopa nälkää.

Geenimanipulointi saattaa kuitenkin tulla asiassa apuun. On mahdollista, että pystytään kehittämään uusi banaanilajike, joka on immuuni kyseiselle taudille. Vielä sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Halutessasi voit tutustua pikakasinot tarjontaan sivuilla parhaat ja uudet pikakasinot.