/

Artisokka terveellisyys: Artisokkien terveysvaikutukset ja ravintosisältö

Artisokkia on olemassa kahdenlaisia, maa-artisokka sekä latva-artisokka. Molemmista kuulee puhuttavan usein pelkkänä artisokkana. Nämä kaksi kasvia ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia, eivätkä nimistään huolimatta ole edes sukua toisilleen.

Nimien samankaltaisuus johtuu maa-artisokan nimenneestä ranskalaismiehestä. Hänen mielestään kyseinen kasvi maistui samalta kuin latva-artisokka eli artisokka, joten uusi kasvi sai nimekseen maa-artisokka.

Vaikka kasvit eivät ole toisilleen sukua eivätkä muistuta toisiaan, voi niiden maussa kuitenkin erottaa samankaltaisuuksia.

Maa-artisokka

Myös toisinaan mukula-artisokkana tunnettu maa-artisokka on Perusta kotoisin oleva mukulakasvi. Se muistuttaakin hieman perunaa, ja jakaa tämän kanssa saman kotimaan. Se ei kuitenkaan ole sukua perunalle kasvina, vaan on itse asiassa auringonkukkiin kuuluva laji. Kasvi sisältää runsaasti inuliinia.

Maa-artisokka levisi ihmisten mukana Etelä-Amerikasta Eurooppaan 1600-luvulla, jossa sitä viljeltiin aluksi laajasti. Se kohosi myös Suomessa suosioon. Myöhempi perunan yleistyminen kuitenkin jätti maa-artisokan varjoonsa, sillä peruna oli viljelyominaisuuksiltaan sekä ravintoarvoiltaan hieman yleishyödyllisempi kasvi.

Yleistä käyttöä ruokakasvina hillitsi myös kiusallinen vaiva, johon moni maa-artisokkaa maistanut on varmasti törmännyt: Kasvi aiheuttaa todella voimakkaita ilmavaivoja. Tätä ei tapahdu kaikille, mutta suurin osa ihmisistä kokee näitä ainakin maa-artisokkaa ensimmäisiä kertoja syödessään. Tarina kuitenkin kertoo näiden hälventyvän, kunhan syömistä jatketaan. Allekirjoittanut ei ole koskaan niin pitkälle maa-artisokka-harrastuksessaan selvinnyt.

Ilmavaivat liittyvät aiemmin mainittuun inuliiniin, joka ei oikein suostu hajoamaan ihmisen ruuansulatuksessa. Päästyään paksusuoleen inuliini aloittaa käymisprosessin, joka aiheuttaa monelle nämä massiiviset ilmavaivat. Amerikan mantereen alkuperäisasukkaat ovat käyttäneet maa-artisokkaa ruuanlaitossa vuosituhansia, ja he eivät kärsi sen aiheuttamista vaivoista.

Maa-artisokka on nykyisin melko arvostettu ruoka-aine, ja siihen saattaakin Suomessa törmätä kalliimman pään ravintoloissa. Sillä on usein pienimuotoinen sesonki myöhään syksyllä, jolloin on kasvin sadonkorjuuaika. Myöhäissyksyn sijasta kasvin voi halutessaan jättää talvehtimaan, ja korjata mukulat vasta seuraavana keväänä. Vaikka se säilyy maan alla vaikka talven yli, on sen säilyvyys poimimisen jälkeen melko huono. Maa-artisokka onkin syytä käyttää pikaisesti maasta nostamisen jälkeen.

Maa-artisokkaa on helppo kasvattaa halutessaan myös itse, ja se menestyy Suomessa aina Lappia myöten.

Latva-artisokka

Latva-artisokka on kenties se artisokista tunnetumpi. Sitä kuuleekin usein kutsuttavan yksinkertaisesti artisokaksi, kun taas maa-artisokka saa tyytyä etuliitteellä varustettuun kutsumanimeen. Latva-artisokka on kotoisin Välimeren alueella, joten se on ollut tunnettu Euroopassa jo ennen Etelä-Amerikasta kuljetettua maa-artisokkaa.

Latva-artisokan käyttämisestä ruuaksi on olemassa merkintöä jo Antiikin Kreikan ajoilta. Tuolloin syötiin erityisesti kasvin lehtiä.

Nykyisinkin artisokka on erityisen suosittu Välimeren alueella, jossa sitä kasvatetaan runsain mitoin. Suurimpia tuottajamaita ovat mm. Italia, Egypti ja Espanja. Kasvi on tuttu osa niin italialaista kuin pohjoisafrikkalaistakin keittiötä.

Italiassa artisokka on tavallinen näky tietyissä pizzoissa, esimerkiksi oliivien ja sienten kera. Artisokkia myös uppopaistetaan sellaisinaan ja täytetään erilaisilla täytteillä. Varsinkin pizzoissa käytetään ainoastaan artisokan sydämiä, joita pidetään yleisesti ottaen kasvin parhaina osina.

Maailman artisokka-pääkaupungiksi on kuitenkin julistautunut kalifornialainen Castrovillen kaupunki Yhdysvalloissa. Kaupungissa järjestetään vuosittain myös suuret artisokkafestivaalit. Kyseisessä tapahtumassa artisokkia valmistetaan mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Artisokan terveysvaikutukset

Latva-artisokkaa on tutkittu viime vuosina sen mahdollisesti kolesterolia alentavien vaikutusten takia. Varteenotettavia tuloksia asiasta ei olla ainakaan vielä saatu, mutta tutkimukset jatkuvat edelleen. Luontaistuotekauppojen näkee kuitenkin usein markkinoivan erilaisia artisokka-uutteita ja muita tuotteita kolesterolia alentavan vaikutuksen varjolla.

Lisäksi sillä kerrotaan olevan maksan ja ruuansulatuksen toimintaa edistäviä vaikutuksia.

Artisokan ravintosisältö

Latva-artisokan ravintosisältö per 100g:

  • Proteiinia 3,3g
  • Hiilihydraattia 11g
  • Kalorit 47kcal

Maa-artisokan ravintosisältö per 100g:

  • Proteiinia 2g
  • Hiilihydraattia 17g
  • Kalorit 72kcal

  1. Valitse haluamasi ilmaiskierrokset
  2. Siirry kasinolle ja rekisteröidy
  3. Kokeile onneasi ilman talletusta
  4. Ilmaiskierrokset uusille asiakkaille


Edellinen kirjoitus

3 x Herkullista hummusta

Uusimmat Ravinto

Raitajuuri carpaccio

Tämä kasvisversio carpacciosta on näyttävän kaunis ja raikas lisuke pimeneviin syysiltoihin Tarvitset: