Olen ollut juomatta alkoholia vuoden ja kuusi kuukautta.
Tähän aikaan on mahtunut monta viikonloppua ja juhlapäivää.
Aiemmin viikonloppuhin kuului vahvasti alkoholi ja kaupungilla käyminen.
Kävin baareissa ja söin ravintoloissa, näin ystäviä tuopin äärellä.
Nyt vietettyäni pitkään raitista elämää, olen huomannut miten suhtautumiseni viikonloppuihin on muuttunut.
En enää saa samanlaisia perjantaifiiliksiä kuin ennen.
Aiemmin odottelin viikonloppua jotta pääsen viihteelle.
Nykyään viikonloput ovat päiviä siinä missä muutkin. Ehkä saa levätä hieman pidempään.
Olen kuitenkin oppinut, etten tarvitse alkoholia voidakseni pitää hauskaa.
Voin nauraa katketakseni, juoruta, syödä herkkuja, juoda limua ja viettää aikaa ystävieni kanssa.
Voin rehellisesti sanoa katuvani niitä päiviä jotka ovat aiemmin menneet täysin hukkaan krapulan vuoksi.
En kiellä etteikö nousuhumala olisi mukava fiilis. Minun alkoholinkäyttöni ei kuitenkaan jäänyt siihen.
Join paljon ja siitä seurasi krapulan joka jatkui useampia päiviä.
Haluan herätä aamuisin ilman krapulaa. Elämä on liian lyhyt hukattavaksi.
