Masennuksen kanssa elämä on välillä aikamoista vuoristorataa. Välillä on helpompaa, sitten mieli ottaa taas urakalla takapakkia.
Jos elämässä tulee paljon vastoinkäymisiä, melkein väistämättä masennus tiukentaa otettaan.
Olen kadottanut täysin kiinnostuskiikarit töitä kohtaan.
Yritän miettiä vaihtoehtoista ratkaisua, mutta pakko se on saada vuokra jotenkin maksettua.
Koen taas voimakasta ahdistusta töihin liittyen. Jo edeltävänä iltana alkaa ahdistamaan ja se vaikuttaa yöuniinkin.
Ei hyvä asia.
Olen varmaankin kertonut siitä, miten tyytyväinen olen nykyiseen asuntoomme.
Tiesimme muuttaessamme, että taloyhtiöön on tulossa putkiremontti.
Nyt saimme tietää, että kyseistä remonttia on aikaistettu ja suunnitelmat ovat muutenkin muuttuneet.
Edessä on siis perinteinen putkiremontti, eikä asuminen tässä ole mahdollista.
Ei ole kovin yksinkertaista löytää sopivaa vuokra-asuntoa viisihenkiselle perheelle parissa kuukaudessa.
Kyllä otsasuonta on taas tykyttänyt viime päivinä ja verenpainekin on varmaan pilvissä.
Sanonta ”jokaiselle annetaan murheita vain sen minkä jaksaa kantaa” tuntuu suorastaan vittuilulta.
Entä jos ei jaksa?!
