Olin viime viikolla flunssassa ja muutaman päivän töistä pois.
Kävin koronatestissä, kolmatta kertas vuoden sisään. Tulokset tulivat 24h tunnin päästä testistä negatiivisena.
Tunsin häpeää ilmoittaessani töihin olevani kipeä ja jääväni kotiin.
Ilmoitus otettiin hyvin vastaan, mutta minulla oli nolo olo.
Miksikö?
Ennen koronaa töihin on menty vaikka pää kainalossa. Ei sairaslomaa haettu minkään pienen flunssan takia. Ei edes pienen kuumeen takia!
Nyt kurkkukipu ja nuha saavat jäämään kotiin.
Tehtiinkö ennen liikaa töitä kipeänä?
Onko nykyinen toiminta järkevämpää?
Jos ihmiset oikeasti jäävät lepäämään kipeinä, taudit todennäköisesti menevät nopeammin ohi, verrattuna siihen että huhkitaan töissä viimeiseen asti.
Nykyään on varmaan yleistynyt käytäntö, että työntekijä voi sairastaa muutamia päiviä omalla ilmoituksella.
Tämä on mukava tapa.
Terveydenhuolto ei turhaan kuormitu flunssaisten työntekijöiden saikkulappujen kirjoittelusta.
En usko, että motivaatiosaikut kuitenkaan olisivat lisääntyneet?
Saa nähdä mihin nämä käytännöt muotoutuvat. Palaammeko aikaan jolloin sorvin ääreen mennään vaikka räkä valuu pitkin poskia?
