Vuorotyötä tekevien elämä saattaa olla hyvinkin sekavaa. Kun tekee aamuja, iltoja ja öitä, elämän rytmittämisen kanssa saattaa tulla haasteita.
Minä tein useamman vuoden yötyötä ja vaikka se oli oma valinta, näin jälkeenpäin olen hyvin tyytyväinen, että lopetin ne.
Maanantaista perjantaihin päivätyötä tekevien elämä rytmittyy hyvin helposti. Monelle muodostuu hyvinkin vahvat rutiinit.
Minä lukeudun heihin!
Teen eväät tietyllä tavalla, lähden bussipysäkillä päivittäin samalla kellon lyömällä, käynnistän töissä tietokoneen aina lähes samaan aikaan, käyn syömässä yhdeltätoista ja niin edespäin.
Päivätyötä tekeville rutiinit ovat tuttuja.
Minä kyllä myös rakastan rutiineja.
Olen omimmillani sellaisessa työssä jossa asiat tapahtuvat tietyllä tavalla.
En ehkä pystyisi tekemääb sellaista työtä, jossa vuoron alussa ei yhtään tietäisi mitä vuoro tuo tullessaan.
Käytän sunnuntait lähes poikkeuksetta tulevan viikon valmisteluun.
Käyn ruokakaupassa tekemässä isot ostokset, teen töihin eväitä ja kotiin ison satsin ruokaa.
Näin voin maanantaina töiden jälkeen välttää kaupassa käynnin ja ruoan miettimisen.
Minua stressaisi jos joutuisin jokapäivä miettimään mitä syötäisiin, käymään kaupassa ja vääntämään ruokaa. Pienellä suunnittelulla ja vaivannäöllä, helpotan omaa arkea.
Tänään söin töissä katkarapurisottoa ja kotona on eilistä makaronilaatikkoa lämmitettävänä.
Pyhitätkö sinä viikonloput levolle, vai käytätkö aika tulevan viikon suunnitteluun?
