Nukkuminen on asia, mitä ei tule liiemmin pohdittua jos sen kanssa ei ole ongelmia.
Uniongelmien kanssa painivat tietävät, miten paljon stressiä nukkuminen ja etenkin unettomuus voi aiheuttaa.
Minä rakastan nukkumista. Sänkyyn kömpiminen ja pään painaminen tyynyyn on yksi elämän parhaista asioista.
Mietin nukkumista sen vuoksi, että olen nähnyt viimeaikoina poikkeuksellisen paljon unia.
Tai olen muistanut niitä, koska ihminen kai näkee aina unia.
En näe läheskään aina unia.
Masennuksen ollessa pahemmillaan, en nähnyt unia varmaan vuoteen.
En tiedä minkä vuoksi unien näkeminen menee jotenkin vaiheittain.
Nyt koen olevani hieman stressaantunut, ehkä heräilen enemmän öisin ja sen vuoksi muistan unet aamulla.
Unet eivät ole olleet niinkään painajaisia, mutta ovat laittaneet ajattelemaan asioita.
Ehkä pohdin alitajuntaisesti onnellisuuttani ja sitä mitä haluan tulevaisuudelta.
Nämä ajatukset ovat tulleet tavallaan uniin.
Olen sairastellut elämäni aikana ja minua on leikattu useampaan kertaan.
Kovat kivut ja lääkkeet ovat aiheuttaneet hyvinkin levottomia unia, kauheita painajaisia. Tiedättekö sellaiset kuumehouruiset yöt?
Muistan miten sydänleikkauksen jälkeen näin sellaisia kauheita unia. Saatoin ampua kiväärillä varpaitani ja kuivata verta seteleillä.
Onneksi sekin oli vain vaihe. Olisi piinaavaa nähdä jatkuvasti painajaisia.
Miten sinä nukut ja näetkö unia?
