Se on sitten jo viides viikko takana! Ja meinaspas muuten olla hankala viikko. Paino on pysynyt vakaasti paikoillaan ja on turhauttanut enemmän kuin laki sallii. Siis ottaen huomioon, että a) pelkkää painoa ei pitäisi tuijottaa, b) normaalipainon sisällä (no alotus ei ihan ollut siellä sisällä) voi olla suhteellisen vaikeaa laihduttaa c) olen luvannut olla ottamatta liikaa stressiä ja vain luottaa prosessiin 😀 No mutta. Kukaan ei liene täydellinen ja elämä opettaa.
Tänään oli aamulla puhelimessa muistutus, että kipitäpä vaa’alle ja ota mitat. Mittaan siis pääsääntöisesti kahta kohtaa keskivartalostani antamaan edes vähän osviittaa, kun yleisesti ottaen se mittaaminen tuntuu ihan hirveän epäluotettavalta. Jos mittanauha siirtyy pienenkin matkan eri paikkaan kuin viimeksi tai jos se onkin vähän vinossa, niin lukemat on ihan eri kuin mitä ehkä pitäisi eikä lainkaan vertailukelpoiset aiempiin verrattuna. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että painoa on 5 viikossa pudonnut 2,8 kg ja senttejä on hävinnyt toisesta kohtaa 3,1 cm ja toisesta kohtaa 4,8 cm.
Voi kuulostaa pieneltä saavutukselta näinkin pitkässä ajassa (tai sitten ei, en osaa oikein suhteuttaa), mutta itselleni tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä en tosiaankaan ole ollut millään tiukalla varsinaisella dieetillä. Siivosin vain karkit pois ja herkuttelen kuten normaali ihminen tekee, eli lähinnä viikonloppuisin ja mielellään vain kerran tai pari silloinkin. Toki tästäkin on joustettu tarpeen mukaan 😀 Lisäksi voisin halutessani olla pettynyt juodun punaviinin ja syötyjen hampurilaisten määrään, mutta enpä jaksa, ne ovat silloin aikanaan olleet oikein hyviä hetkiä, joten miksi katua. Vaikka toki olen tässä hommassa tosissani, niin en todellakaan halua olla varsinaisella dieetillä, vaan ainoastaan siistiä ruokavaliota ja tulla sitä myöten terveemmäksi, ja toivon ja oletan, että siitä seuraa pikkuhiljaa painon putoaminen ja kehon kiinteytyminen.
Kiinteytymisestä puheenollen, olenkin tässä viimeisen viikon aikana pyöritellyt päässä ajatusta lihaskuntotreenin lisäämisestä. Joojoo, ainahan mä sitä ajatusta pyörittelen, mutta tällä kertaa vielä vähän enemmän tosissani kuin ennen. Alun perin juttu lähti liikkeelle jossain Facessa näkemästäni meemistä, että ”ethän harrasta ylettömästi aerobista ja syö vähemmän, jos haluat laihtua?” Osui ja upposi. Okei, harrastan paljon aerobista tälläkin hetkellä vain siksi, että tykkään siitä niin hemmetin paljon. Mutta olen ajoittain ollut vähän huolissanikin, että syönkö liian vähän. Ajatus siinä sitten lensi toiseen ja kolmanteen, ja tämän ajatusketjun päätteeksi tuumasin, että sen lisäksi, että lihaskunnon parantaminen todennäköisesti auttaa mua ihan hurjasti juoksun suhteen sitten joskus, niin se myös auttaisi mua kuluttamaan enemmän, jos joku lihas nyt yhtään sattuisi kasvamaan siinä samalla.
Salille mua ei oikein edelleenkään saa, mutta tässä vaiheessa heikkojen ja olemattomien lihasteni kanssa on varmaan aika lailla se ja sama mitä tekee, sillä kaikki on kotiin päin. Näin ollen ajattelin nauttia tämän hetken tuomista eduista ja koittaa alkuun ihan vaan treenata kotosalla. Kuten monen muunkin asian kanssa, en yhtään tiedä mitä tästä tulee, kunhan lähden kokeilemaan ja korjaillaan siinä sitten jos korjailtavaa tulee 😀 Ymmärrän kyllä, että mikäli (ja kun) en jaksa keskittää huomiota tarpeeksi syömisiini, niin ei se lihas pääse paljoa kasvamaan. En vielä tiedä miten ratkaisen tämän yhtälön.. Alkuun en ainakaan jaksa moista edes pohtia, vaan keskityn ennemmin vaikka sitten treenituloksiin, jos ne vaikka mielellään ovat noususuhdanteisia ja tuovat siten hyvää mieltä 🙂
Johan tuli lähdettyä laukalle höpinöiden kanssa. No jos sitten pikana tähän loppuun vielä tunkasen viime viikon liikunnat ja aktiivisuusprosentit:
- 3 h kävelyä, 18,6 km
- 1 h toiminnallinen harjoittelu,
- vajaa 2,5 h sisäpyöräilyä, 56,2 km
Aktiivisuuskin on pysynyt ihan mukavissa lukemissa, päivittäin tullut keskimäärin 112 % täyteen. Nyt kun on alkanut noita 100 % viikkoja tulemaan, niin ei oikein enää pysty antaa mennä alle sen 😀 Eikä se ole huono asia ollenkaan. Lähinnä ihmetyttää, että kuin sitä ei ennen saanut kasaan oikein koskaan. Että sohvallako sitten meni kaikki illat??
Nyt on viimeiset pari viikkoa tainnut olla tuo aktiivisuusprosentti 112 % ja hauska kyllä, koko marraskuunkin keskimääräinen saavutettu päiväprosentti on tällä hetkellä tuon 112 % 🙂 Nojoo, varmaan eri ihmisillä on eri mielipide siitä kuinka ”hauskaa” tuo on 😀 Mutta mitä tekisinkään, jos en voisi näitä tilastoja tiirailla ja vahdata 😀 Kivaa viikkoa kaikille!
