Aloitetaan huonoilla: hiljaisuus sen kuin jatkuu jatkumistaan, mistä voinee arvata, että tilanne ei täällä päässä ole muuttunut vielä mihinkään. Vasen jalka on edelleen kipeä, enkä ole uskaltanu lähteä juoksemaan sen kanssa. Joka toinen päivä mietin, että jospa sittenkin kävis ees kokeilee ja kattois sitten taas seurausten perusteella jatkoa, ja joka toinen päivä jänistän ja mietin, että mitä jos siellä ihan oikeasti on joku tyhmä hiusmurtuman esiasteenkin tyylinen, niin en todellakaan halua pahentaa tilannetta.
Hirveän hankala tietää mitä ajatella, kun kuitenkin pystyn toimimaan melko lailla normaalisti, pystyn kävelemään ihan hyvin ja olenkin kävellyt pitkiäkin matkoja. Toisaalta taas pitkien kävelyiden lopputienoilla alkaa sellaista isompaa ja jatkuvaa kipua (jotain väsymyskipua??) tuntua lähes poikkeuksetta. Eilen kävin epämääräisellä varmaan 1,5 h kestäneellä laahustelulla, jonka päätteeksi tuo isompi kipu tietysti ilmestyi, ja tänään kun lähdin kävelemään kaupalle, niin jo heti alkuun otti ja tuntui sen verran inhalta, että mietin jo pitääkö kääntyä takaisin ja mennä autolla. Kumma kyllä jonkun aikaa käveltyäni kipu hävisi. Mitä hemmettiä tämä on? Mikään ihan oikea murtuma ei siis ainakaan, kun ei ole kipeä levossa, eikä ole tai ole ollut mitään turvotuksia tai semmoisia, joita luin kuuluvan murtumiin. Mutta sitten taas jos jokin murtuman esiastekin olisi, niin en kyllä mitenkään päin tahtoisi olla edesauttamassa kunnon murtuman syntymistä lähtemällä juoksemaan ns. ennenaikaisesti.
Noh, mutta se siitä valitusvirrestä, kun niitä hyviäkin uutisia on 🙂 Eli fiilistä ylläpitääkseni hommasin uudet juoksukengät syksyn aleista 😀 Merkki ja malli on sama vanha tuttu Nike Air Zoom Pegasus, joka on ollut luottomerkkini jo vuosituhannen alusta alkaen. Niin täydellinen kenkä jalalleni, että tuntuu kuin vetäisi sukat jalkaan kun on lenkille lähdössä 🙂 Vaimennusta on sopivasti, paitsi olen kyllä ajatellut, että tulevaisuuden pitkiksiä varten voisi olla tarpeen hommata jokin paremmin vaimennettu kenkä.. Ei tuonkaan vissiin pitäisi huono olla, mutta juoksen niin kovasti asfaltilla, että jotkin supervaimennetut houkuttaisivat. Mutta näyttää siltä, ettei moisia tarvitse ihan hetkeen pohtia..
Yllättävän paljon oli vanhoista kengistä kadonnut sitä vaimennusta! Muistelen Nike Run Club -sovelluksen kirjanneen juoksulenkkejä kyseiselle kenkäparille n. 300 kilometrin verran, mikä ei mielestäni ole ihan niin järkyttävän hirveästi, kun kuitenkin yleisesti kenkien vissiin pitäisi kestää sen 300-1000 km. Toki tuohon on tullut iso kasa kävelyä juoksun päälle, mutta eipä kai se nyt niin hurjasti kenkää kuluta..? Tosin tänään kun katselin noiden vanhojen popojen pohjia, niin aika hurjasti oli päkiät kuluneet..! Lienen siis ainakin päkiäaskeltaja 😀
Pidemmittä puheitta, tämmöiset kaunokaiset odottelevat jahka joskus taas juoksemaan uskaltaudun:
PS. Näyttää ainakin omalla ruudullani ihan ihmeellisen sinisiltä, mutta ihan lilat ne oikeasti ovat 😀
Siistit kengät ja aika lilat kyl mun ruudulla myös 🙂 Vaivat on kyl perseestä, mutta liiku niin paljon kun voit ilman kipua ja kuvn kanssa älä ollenkaa. Ota vaikka pari viikkoa salia ja aerobiset vähän tauolle 😮 Esim. jos kyykkyä voit tehdä niin sehän on hauskaa 😀 Tai tee sitä vaikka ilman painoja..
Oon ollu havaitsevinani, että tää mun ruutu näyttää välillä värit ihan persiillään 😀 Hyvä siis jos vika on vain täällä. Oon kävelly aika paljon vaihtoehtoliikuntana, mikä ei sinällään kyllä ole ollenkaan oikeanlaista lepoa, mutta eipä siinä ihan samanlaista iskutusta tule ja toisaalta ei se ole pahemmaksikaan mennyt, joten ei haittane..? Myös (askel)kyykkyjä on tullu tehtyä, ja sitten aina ollaan pari-kolme päivää jalat ihan tukossa kun keho on hämmentynyt lihastreenistä 😀