Nyt tekis mieli sanoa niin kuin mies Lidlin mainoksessa: ”että sillä lailla sitten” 😀 Tämä koskien lähinnä tuota toissapäiväistä keskiviikon lenkkiä. Olisin varmasti jättänyt koko lenkin menemättä, ellen olisi maininnut siitä jo blogissa.. 😀 Sanotaanko vaikka lyhyesti ja ytimekkäästi, että ei ollut mun päivä se. Eikä olis periaatteessa ollut mitään asiaa lenkille, mutta kuten sanottua, oli jo tullut mainittua meneväni, niin mennähän se sitten piti. Ja varmaan se on kuten mieskin totesi, että kun sen käy niin ainakin se on tehty, eikä jää vaivaamaan mieltä se ettei mennyt. Näin jälkikäteen kun tuo päivä on enää muisto vain, niin tottahan se on, olen vain iloinen, että tuli käytyä – vaikka nyt sitten ei ihan optimaalisin suoritus ollutkaan.

Heti lenkin alusta oli selvää, että sykkeitä en hallitse sitten lainkaan. Kyseessä oli ns. peruslenkki, eli 10 min lämmittelyä, 50 min juoksua ja 5 min jäähdyttelyä. Lämmittelyssä ja jäähdyttelyssä syke max 129 ja juoksun aikana max 147. Minä tahansa muuna päivänä tuo olisi ollut niin helppo nakki, mutta keskiviikkona se oli jotain ihan muuta. Ensinnäkin jo alkulämpässä (syke max 129) sain hitaallakin lönköttelyllä sykkeeni 139:ään (!!!). Ajattelin heti, että aivan sama tällä kertaa, mennään ihan niillä sykkeillä millä huvittaa 😀 Ja todellakin sellaisilla sitten mentiin. Näin jälkikäteen statseja tiirailtuna näyttää siltä, että olen about 10 minuuttia koko tuosta päälle tunnin lenkistä ollut sykerajojen sisällä 😀 😀 Että sillä lailla sitten!

Mukavaa tietysti oli, että sain pinkoa ihan siihen malliin kuin vaan huvitti, mutta ehkä ihan pikkiriikkisen harmittaa näin myöhemmin, että meni koko lenkki vähän huti. Toisaalta, varmaan siihen hetkeen tekikin hyvää päästellä vähän höyryjä ja tavallaan ihan mielenkiintoista on nyt tietää sekin, että kunto on edelleen heikohko tai paremminkin se ei ole siellä missä haluaisin sen olevan, ja mitään erityistä tavoiteaikaa ei puolimaralle todellakaan kannata asettaa – tässä mennään ihan vain sillä, että toivottavasti päästään maaliin. Ja mielellään ennen kuin tapahtuma on päättynyt 😀 Että sinällään tuollaiselle lenkillekin oli varmasti oma paikkansa ja juuri tuossa, koska se vähän helpotti omaan päähän kasvaneita paineita ja omia odotuksia puolimaran suhteen, muttaaa.. se suorittaja-tyyppi minussa vähän nyrpistelee nenäänsä kun piti lähteä sooloilemaan ohi ohjelman 😉

Eilisen intervallin hoidin sitten jo ihan kiltisti kotiin. Oli kaikin puolin todella mukava lenkki. Tai siis ei niinkän erityisen mukava, minulle on yllättävän rankkaa juosta päälle 150 sykkeellä. Mutta noin niinkuin olosuhteiden puolesta mukava: aurinko paistoi, oli lämmintä ja ihanan kesäistä. Aivan järjetön hikikin tuli, olkaa hyvä tiedosta.. Lenkin jälkeen endorfiinit oli valloillaan ja olin taas maailman onnellisin ihminen 😀 Myöskään banaani ei ole varmaan ikinä maistunut niin herkulta, kuin tuon lenkin jälkeen 😛

    

Tällä viikolla näin, joskus toiste sitten taas toisella lailla 🙂 Tänään olisi vuorossa 40 min peruslenkki ja sunnuntaina se 1h 25min hiiiiidas lönköttely. Yritän olla ottamatta stressiä jos se jää välistä, koska ei vaan voi etukäteen tietää kuinka monta viinilasillista tulee nautittua lauantaina 😀

Hyvää viikonloppua JUST SULLE!