Olen puhunut aiemminkin päätöksestäni olla käyttämättä alkoholia.
Viimeksi olen juonut olutta lähes 1,5 vuotta sitten.
Tämä on toinen kesäni ilman alkoholia.
Minulta kysytään paljon, enkö kaipaa alkoholia. Eikö olisi kiva istua terassilla ottaa yksi huurteinen?
Voin kertoa, että en juurikaan kaipaa.
Joskus tulee hyvin lyhyitä mielitekoja esimerkiksi olutta kohtaan.
Saattaa tulla tilanne jolloin mietin, että nyt maistuisi kylmä kalja.
Tiedän, että voisin juoda alkoholittoman oluen tai siiderin, en ole kuitenkaan kokenut siihen tarvetta.
Ehkä minun oli helppo lopettaa juominen, koska en ole ikinä liiemmin välittänyt alkoholijuomien mausta. Olen juonut vain humaltumistarkoituksessa.
Nyt valitsen baaritiskillä colan, mehun tai vissyn.
Voin istua ystävän seurassa terassilla ja juoda colaa.
Voin valvoa myöhään kesäyönä ja herätä seuraavaan päivään ilman krapulaa.
Voin tehdä monia asioita ilman alkoholin tuomaa rohkaisua.
Elämäni on monin tavoin parempaa selvinpäin.
Joskus tulee hetkiä jolloin kaipaa sitä nousuhumalan keveyttä. Hyvin pian muistaa myös ne laskuhumalat, krapulan ja morkkiksen.
Kuten jossain biisissä lauletaan ”harvat nousut tulee ilman laskui.”
Samaa mieltä. Onneksi on ne kännit kuitenkin kokeiltu ja niistä on kivoja muistoja, mutta ei kyl oikein enää innosta. Ehkä joskus vielä, mutta tuskinpa usein 🙂