Olen aiemmin kirjoittanut useita postauksia koskien masennustani ja sen aiheuttamaa jatkuvaa väsymystä/uupumusta.
Psykoterapiassa käsittelen masennukseen liittyviä aiheita.
Viime päivät ovat olleet erityisen rankkoja niin fyysisesti kuin henkisesti.
Muuttaminen on aiheutanut niin paljon stressiä, että minun on ollut hyvin vaikea rentoutua.
Pyrin kaikessa tekemisissäni aina täydellisyyteen. Olen oikea kontrollifriikki ja pelkään epäonnistumista.
Nyt on ollut pakko höllätä otetta, sillä asunto on yksi kaaos, eikä sitä pysty saamaan ihan päivässä siihen järjestykseen mihin olisin tyytyväinen.
Olen ollut niin väsynyt ja koko kroppa on ollut aivan lopussa.
Koen jatkuvasti kauheita paineita tekemättömistä asioista.
Eilen illalla oli pakko myöntää, etten jaksa tehdä niin paljon kuin ehkä pitäisi.
Täytyy osata levätä, nukkua kunnon yöunet ja muistaa syödä ruokaa.
Nukuin koko yön kuin tukki ja jatkoin vielä aamulla unia miehen lähtiessä töihin.
Yritän tänään illalla saada jotain kotitöitä tehtyä, jos vain jaksan.
Olen tyytyväinen siihen, että pystyin myöntämään itselleni ettei minulla ole voimia kaikkeen.
Eivät ne muuttolaatikot nurkista mihinkään katoa. Niitä on aikaa purkaa.
Kotimme kaaos on hyvää siedätyshoitoa minulla. Kaiken ei tarvitse aina olla niin täydellistä.
Minä itse luon paineet ja stressin itselleni, kukaan muu ei odota kodin olevan muuton jälkeen parissa päivässä tiptop.
