Miten helppoa onkaan tuomita toisia, tehdä päätelmiä pelkän ulkonäön perusteella ja uskoa omiin syväluotaaviin analyyseihin.
Joukossamme on elämäntapa kyttääjiä. Niitä jotka tirkistelevät ovisilmästä naapureiden elämää, ikkunoissa verhot heiluvat kun isoveli valvoo.
Valveutuneimmat kyttääjät kirjaavat havaintojaan ylös.
Joskus tuntuu, että naapurin kyylä on paremmin kärryillä omasta elämästä kuin mitä itse on.
On paljon tuomitsevia ajatusmalleja.
Yleistyneitä käsityksiä.
Surullista miten monet ovat oikeasti valmiita tuomitsemaan toisia, ihan vain koska voivat.
Romanit on varkaita.
Ruotsalaiset homoja
Pilven polttajat narkkareita.
Maahanmuuttajat raiskaajia.
Masentuneet laiskoja.
Työttömät saamattomia.
Elämän koululaiset yhteiskunnan elättejä.
Saitteko ajatuksesta kiinni?
En itse allekirjoita noita ajatuksia tai väitteitä.
Totuushan on, ettemme voi tuomita kirjaa kannen perusteella.
Se kauttaaltaan tatuoitu ja lävistetty mies voi olla maailman rakastavin isä lapsilleen.
Karaokebaarissa muutaman tuopin jälkeen irroitteleva mamma voi olla menestyvän yrityksen johtaja.
Se työpaikan ilopilleri voi sairastaa masennusta.
Kassajonossa edellämme oleva viimeisen päälle huoliteltu nuori voi elättää itsensä myymällä itseään.
Elämä ei ole aina sitä miltä näyttää.
Jokaisella meistä on tarinamme. Ne tarinat poikkeavat paljon toisistaan.
Kaikesta huolimatta ja juuri sen ansiosta olemme kaikki yhtä arvokkaita.
