On niin kovim helppoa syyttää toista virheistä.
Seistään omien arvojen takana ja nähdään asiat niin kovin mustavalkoisesti.
Oma oikea voi olla toisen väärä.
On kuitenkin paljon asioita joissa ei ole olemassa absoluuttisesti vain kahta vaihtoehtoa, vaan myös paljon niiden väliltä.
Jos mietitään arkisia asioita, kuten vaikka kodin siivousta.
Nainen haluaa vaihtaa lakanat viikon välein, miehen mielestä kerran kuussa riittää.
Asiasta voidaan saada aikaiseksi riita.
Nainen syyttää miestä kun mies ei osallistu kodinhoitoon. Mies haluaa tehdä oman tahtonsa mukaan, eikä halua tehdä turhaa työtä.
Tässäkin asiassa asiat riitelevät.
Voimme etsiä tutkimustietoa siitä, mikä olisi oikea lakananvaihtoväli.
Varmaa oikeaa vastausta tuskin löytyy.
Jos kumpikaan osapuoli ei jousta, eletään riidan keskellä.
Ehkä asian voisi ratkaista kompromissilla, lakanat vaihdetaankin vaikka kahden viikon väleillä. Molemmat joustavat periaatteistaan ja sopu säilyy.
Esimerkkejä löytyisi loputtomiin.
Yksi juo runsaasti alkoholia. Oluttölkki saattaa sihahtaa auki harvase ilta.
Toinen syö karkkia päivittäin. Suklaata kannetaan kotiin jokaisella kauppareissulla.
Sitten parjataan ihmistä joka käyttää liikaa alkoholia. Mutta se joka syö karkkia päivittäin, ei saa samaa negatiivista piikittelyä omakseen.
On yleisesti paheksuttavampaa juoda alkoholia kuin syödä karkkia.
Voiko paheita kuitenkaan arvottaa?
Tai kykenemmekö koskaan näkemään paheiden takana olevia tarinoita?
Ihmiselle joka juo yhden alkoholiannoksen päivittän, tuo juoma saattaa olla päivän ainoa lohdun tuoja.
Se joka mättää sokeria suuhunsa kaksin käsin, saattaa syödä suruunsa. Hän syö jotta ei joutuisi kohtaamaan tyhjyyttä mikä elämässä vallitsee.
Asioilla on niin monta puolta. Maailmassa on muitakin värejä kuin musta ja valkoinen.
Paheiden takana on kertomattomia tarinoita, elettyä elämää ja kätkettyjä tunteita.
