Lapsuudenkodissa tuntee aina olevansa lapsi.
Vaikka kuinka on kasvanut aikuiseksi, vieraillessaan vanhempien luona, tuntee itsensä jälleen lapseksi.

”Se on sinun lapsi vaikka se olisi 50-vuotias.” Ymmärrän tuon sanonnan merkityksen.

Äitini hössöttää aina.
Jääkaapit on täytetty ennen kyläilyä ja padat porisevat.
Äiti pitää huolen että leivän päällä on muutakin kuin voita.

En lapsena edes tajunnut kuinka paljon äiti teki meidän lasten hyväksi.
Vasta näin vanhempana ymmärtää asiat.

Meidän äiti tuoksuu ruoalta.
Hän tekee parhaimman makuista ruokaa.
Vaikka kaikki muut lähtisivät, äiti pysyy. Ja äiti on aina mun puolella.

Äiti on se joka soittaa joka päivä.
Koska hän välittää.

On se rakas hössöttäjä.
Nyt on kiire saunaan. Äiti kauhistelee kuinka pystyn elämään kerrostaloasunnossa jossa ei ole omaa saunaa. Kyläillessäni koti kotona sauna lämpiää aina ja löylyveteen on valmiiksi laitettu mieleistäni saunatuoksua.
Hassua miten äiti muistaakin niin paljon yksityiskohtia.

Ei ole omena kauas puusta pudonnut. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan muistuttavan äitiäni.