Toiset ovat hyvin taitavia käsistään. Tuosta noin vaan toisella kädellä hoidetaan rempat, fiksaukset ja ehostukset.
Sitten on meitä, joilla on peukalo keskellä kämmentä. Vaikka yrittäisin kaikkeni, minä olen parhaimmillaankin vain se pidäs kiinni ihminen.
Olimme viikonloppuna talkoissa rakentamassa hallitiloihin parvea.
Mieheni on hyvinkin näppärä rakentamaan, suunnittelemaan ja touhuamaan, minä edustan toista ääripäätä.
Lähinnä ojentelin tavaroita (kunhan ne oli ensin tarpeeksi yksityiskohtaisesti selitetty) ja kuljin rikkalapion kanssa keräämässä sahanpuruja.
Meidän taloudessa vallitsee hyvin perinteiset mies ja nais sukupuoliroolit.
Ihan vain siitä syystä, ettei minusta ole pulttipyssyn kanssa sohimaan.
Jos minun täytyisi olla mukana rakentamassa taloa, lopputulos olisi varmaan aika hirveä. Pahvilaatikossa asuminen olisi odennäköisempää jos vaakakupissa on minun käsillä pystytetyt seinät.
Varmasti minäkin oppisin monia asioita jos haluaisin.
Olen jo vuosien saatossa sivusta seuraamalla oppinut esimerkiksi tarkastamaan öljyn määrän autosta ja lisäämään pissapoikaa nestettä!
Ajattelen kuitenkin, ettei kaikkea tarvitse osata.
Olen ihan käsi remppahommissa, mutta minulla pysyy kynä kädessä ja osaan kirjoittaa. Monella menee sormi suuhun jos täytyy saada tekstiä syntymään.
Kaikilla meillä on omat vahvuudet, ei kukaan osaa kaikkea!
