Kukaan ei valitse perhettään, tai sukuaan johon syntyy.
Monissa muissa ihmissuhteissa, kuten parisuhteessa ja ystävyydessä voimme valita ne ihmiset joiden kanssa haluamme viettää aikaa.
Olen itse hyvissä väleissä perheeni kanssa, mutta tiedän monia tapauksia joissa välit perheeseen eivät ole lämpimät. Taustalla voi olla suuria erimielisyyksia tai traumoja.
Joskus kemiat eivät vaan kohtaa ja perheen kanssa vietetty aika saattaa tuntua pakkopullalta.
Olenkin viime aikoina pohtinut, onko perheen kanssa oltava välttämättä tekemisissä?
Jos ne joka vuotiset joulupäivälliset aiheuttavat ahdistusta jo etukäteen, onko niille pakollista osallistua?
Teemme paljon epämukavilta tuntuvia asioita velvollisuudentunnosta, miellytämme jotain muuta kuin itseämme, laitamme muiden tarpeet omien edelle.
Mielestäni jokainen aikuinen voi tehdä omat valintansa.
Jos joulu perheen kanssa tuntuu huonolta vaihtoehdolta, ehkä sen voi viettää omallakin porukalla?
En usko kenenkään vanhemman verisesti loukkaantuvan jos oma lapsi elää aikuisena omaa elämää.
On kohtuullisen luonnollista ottaa ainakin hieman etäisyyttä ja rakentaa omia perinteitä.
On hieno jos perheen kanssa tulee toimeen ja kaikki nauttivat yhdessä vietetystä ajasta.
Jos asia onkin niin, että perheen kanssa ollaan pelkästään sen vuoksi, ettei kukaan pahoita mieltään, voisi olla aika miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Perhettään ei voi valita, mutta ei kenenkään tarvitse kärsiä vain sen vuoksi, että on sattunut syntymään.