Nukumme aika suuren osan elämästämme.
Noudatamme tiettyjä päivärytmejä.
Yleisimmin menemme illalla nukkumaan ja heräämme aamulla.
Vaikka jokaisen ihmisen unentarve on erilainen, on nukkuminen pakollista kaikille.
Joku voi tulla toimeen lyhyilläkin unilla, toinen taas tarvitsee paljon unta voidakseen hyvin.
Minä tarvitsen paljon unta!
Olen aina omannut hyvät unenlahjat eikä unta ole tarvinnut liiemmin odotella.
Masennuksen myötä nukkuminen on kuitenkin muuttunut.
Uskon unenlaatuni heikentyneen merkittävästi, sillä olen aina väsynyt.
Mikään määrä unta ei ole tarpeeksi.
Vaikka nukkuisin kellon ympäri, herään väsyneenä.
En muista milloin olisin herännyt ilman herätyskelloa, enkä enää muista miltä tuntuu herätä virkeänä uuteen päivään.
Uskon väsymyksen johtuvan REM-unen vähyydestä. Olen lukenut tutkimuksista joiden mukaan masentuneet ihmiset ovat keskimäärin vähemmän REM-unessa.
Väsymys on pistetty aina masennuksen piikkiin.
Olen kärsinyt tästä jo pari vuotta, mutta kyllä oma tilanne välillä hajottaa.
Onneksi saan kuitenkin hyvin unta, siihen olen tyytyväinen.
Olen tehnyt työurastani suurimman osan yötöitä.
Ne ovat olleet aikamoinen koetus vuorokausirytmille ja nukkumiselle.
Olen pystynyt yötyöhön hyvien unenlahjojen ansiosta.
Pystyin aina saamaan aamuisin heti unenpäästä kiinni ja nukuin pitkälle iltapäivään.
Vaikka tein näitä töitä useamman vuoden putkeen, olen sitä mieltä ettei ihmistä ole luotu valvomaan öisin.
Olen iloinen saadessani nyt elää ihan normaalia rytmiä muiden kanssa.
Minut on ainakin luotu nukkumaan öisin.
Oletteko painineet uniongelmien kanssa?
