Kaikki voi olla ohi silmänräpäyksessä
Voit olla lammikkona asfaltissa tai palasina ojassa
Sydän voi pettää tai keuhkot puhjeta
Aurinko voi tippuu niskaan tai pimeys niellä meidät
Ei kukaan tiedä aikaansa
Pidä huoli siitä että olet muutakin kui pelännyt
Kukaan ei voi varmaksi tietää päiviensä määrää.
Voimme vain arvailla.
Joissain tapauksissa elinikää tai jäljellä olevaa aikaa pystytään arvioimaan. Esimerkiksi vakavasti sairaat ihmiset haluavat usein tietää paljonko vielä on aikaa jäljellä. Puhutaanko vuosista, kuukausista, viikoista vai päivistä.
Jos tietäisimme tarkasti ja varmuudella sen hetken jolloin kuolemme, uskoisin monen ahdistuvan tiedosta.
Olisi aikaa jäljellä miten paljon tahansa, mikään ei ole riittävästi.
Tuntuu raastavalta ajatella elämää ilman läheisiään. Tieto kuolemasta merkitsisi myös tietoa menettämisestä.
Elämä on niin arvaamatonta, hyvässä ja pahassa.
On totta, että onnettomuuksia tapahtuu jatkuvasti.
Nuorikin ihminen voi joutua pahaan onnettomuuteen tai sairastua vakavasti.
Voimme lohduttaa itseämme tilastoilla, eihän nyt meille mitään satu.
Oikeasti, kuolema ei kysele tai odottele.
Uskon itse siihen, että aikamme ja elinikämme on ennalta määrätty.
Kaikki menee niin kuin on tarkoitettu menevän.
On vaikea löytää järjellisiä syitä siihen, miksi toiset elävät heittämällä satavuotiaksi ja toiset lähtevät pois jo ennen kuin elämä on kunnolla edes alkanut.
Kai ainoa syy on se, että asiat tapahtuvat niin kuin on tarkoitettu?
Poistumme täältä kun tehtävämme on tehty.
Koska kenellekään ei ole aikaa loputtomasti, muistetaan rakastaa jo tänään. Pyydetään anteeksi ja annetaan anteeksi. Ei odoteta huomiseen tai eläkeikään, koska silloin saattaa olla myöhäistä.
Meidän täytyisi löytää elämänriemu jokaisesta päivästä, eikä heittää aikaa hukkaan.
