Kevät tulee joka vuosi, joskus ennemmin ja joskus myöhemmin.
Jokaisella meillä on varmaankin sellaisia omia merkkejä joista tiedämme kevään tulleen.
Toinen haistaa kevään, joku havaitsee lisääntyneen valon määrän ja yhden mielestä varma keväänmerkki on katupöly.
Minulla varma keväänmerkki on tankoparsan ilmestyminen kauppojen hyllylle.
En ole kiinnittänyt niin tarkkaan huomiota saapuvatko ne aina samoilla viikoilla, mutta tänä vuonna tämä tapahtui maaliskuun ekalla viikolla.
Olen parsafani. Se on niin hyvää!
Syön parsaa keitettynä, paistettuna, lisukkeena.
Tämän vuoden eka parsaruoka taittui risotoksi.
Minun tekemäni risotto ei ole oppikirjojen mukainen, mutta hyvää se on!
Minun parsarisotto valmistuu seuraavalla tavalla:
- Kuullotan risottoriisin voissa
- Lisään kasvisliemen ja haudutan
- Loppuvaiheessa lisään kuohukerman ja mausteet (suolaa, sitruunapippuria, yrttisuolaa)
- Lisään kiehutetut parsat sekaan
- Raastan mukaan sitruunankuorta ja puristan sitruunanmehua
- Valmiin risoton päälle juustoraastetta
Minun risotosta puuttuu viini, koska se ei sovi makunystyröilleni.
Tärkeintä on tehdä ruokaa oman maun mukaan.
