Täytyisi osata elää hetkessä. Nauttia tästä hetkestä.
Minä olen kova murehtimaan, märehtimään ja huolehtimaan.
Teen mielessäni listoja tekemättömistä töistä.
Minun on vaikea saada tyhjennettyä mieltä jos on töitä tehtävänä.
Tämä tietenkin tarkoittaa etten saavuta täydellistä zen-tilaa koskaan, sillä aina on tehtävää.
Olen yrittänyt tietoisesti oppia rentoutumaan.
Ei ole helppo muuttaa tapojaan jos on toiminut tietyllä tavalla koko elämänsä.
Ehkä olen välillä liiankin ahkera ja työteliäs.
Olen todella huono delegoimaan.
Mieluummin raadan itse kotitöitä niska limassa kuin pyydän apua.
Nyt istun parvekkeella auringossa kirja sylissä.
Sain luettua pari lukua, mutta mieleeni juolahti blogi ja kirjottamaton postaus.
Tavoitteeni heinäkuulle on ottaa rennosti.
Yritän rikkoa tapojani ja antaa tekemättömien asioiden olla nostamatta stressitasojani.
Ei minun tarvitse kantaa kaikkien ihmisten huolia jatkuvasti. Ja asuuhan tässä asunnossa kanssani neljä ihmistä. Ehkä tekemättömyyteni saa heidät tarttumaan toimeen hieman aiempaa ahkerammin.
Julkaistuani tämän kirjoituksen, tiedän kiitäväni jonkin kotityön pariin. En voi itselleni mitään.
Yritän kuitenkin hieman rentoutua. Sen mitä pystyn.
