Ajatusmaailmani on muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana.
Elämässä on tapahtunut paljon muutoksia.
Olen jäänyt pois työelämästä, etsinyt tasapainoa masennuksen kanssa ja lopettanut alkoholinkäytön.
Aiemmin elämääni rytmitti vahvasti vuorotyö.
Tein pelkkää yövuoroa joka on pidemmän päälle rankkaa ja todella epäsosiaalista työtä.
Tein 5-7 yötä ja sen jälkeen oli samanverran vapaata.
Työpätkinä minulla ei ollut mitään muuta elämää kuin työ. Kauppaostoksetkin tein ennen töiden alkua niin, ettei työpäivinä tarvitse lähteä kotoa asioille.
Menin töihin illalla, aamulla kotona suoraan nukkumaan. Nukuin iltaan ja lähdin taas töihin.
Vaikka vapaat olivat pitkät, meni niistä ensimmäiset päivät aina töistä palautumiseen ja rytmin kääntöön.
Minun oli kohtuullisen helppo tehdä öisin töitä. Pysyin hyvin hereillä ja nukuin päivisin kuin tukki.
Nyt kun olen elänyt vuoden verran elämää ihan normaaliin rytmiin, voin todeta, että kyllä ihminen on luotu nukkumaan öisin.
Oravanpyörässä pyöriessäni odotin aina jotain. Laskin öitä vapaisiin. Vapailla kävin viihteellä, matkoilla.
Aina oli kiire jonnekin, enkä osannut ikinä nauttia hetkestä.
Nykyään elämä on hyvin tasaista. Vietän kotielämää enkä käy juhlimassa.
Olen oppinut arvostamaan kodin tuomaa rauhaa ja tätä ihan tavallista arkea.
Totuushan on se, että elämä on suurimmaksi osaksi arkea.
Kun oppii nauttimaan näistä ihan arkisista asioista, on elämä aika onnellista.
Onneen ei hirveästi tarvita. Me itse määrittelemme elämmekö onnellisina vai onnetomina. Tärkeintä on avata silmät ja uskaltaa tehdä tarvittavat muutokset.
Omalla kohdallani tärkein muutos kohti onnellisempaa elämää, oli uskallus hypätä pois oravanpyörästä.
