Viimeisen viikon aikana on joutunut lukemaan karuja liikennetiedotteita.
Kolareita joissa on kuollut ja loukkaantunut useita ihmisiä.

Vuosittain satoja ihmisiä kuolee maanteillä liikenneonnettomuuksissa.
Määrä ei ole suurensuuri, mutta yksikin kuolema on liikaa.

Sanon miehelleni aina ”aja varovasti” jos tiedän hänen matkaavan pidemmälle.
Varovasti ajamisen pitäisi tietenkin olla itsestäänselvyys, mutta ehkä se tässä tapauksessa merkitsee enemmän välittämistä.

Pidän itseäni varovaisena kuskina. En kaahaa, huolehdin turvaväleistä ja jätän puhelimen räpläämisen muihin hetkiin. Kauhistuttavan paljon näkee ihmisiä ratin takana puhelimen kanssa. Kirjoitetaan viestiä, katsotaan videota, selataan somea.
Moni varmasti ajattelee pystyvänsä silti seuraamaan liikennettä. Entä sitten, kun se välitöntä reagointia vaativa asia tapahtuu ja kuskin silmät eivät ole tiessä vaan puhelimessa? Seuraukset saattavat olla kohtalokkaita.

Välitetään itsestämme, läheisistämme ja muista tiellä liikkujista.
Ollaan varovaisia. Ei lähdetä rattiin väsyneenä, humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena.
Se yksi lipsahdus saattaa maksaa jonkun hengen.