Ahkera vai suorittaja

Saat bonuksen sivustolla Winnerz.com

Jotkut meistä ovat ahkeria. He tuntuvat tekevän aamusta iltaan ja saavat paljon aikaiseksi.
On heitä, joiden koti kiiltää puhtauttaan vaikka lapsia juoksee jaloissa.
Heitä, jotka tekevät pastan alusta asti itse, vaikka takana on pitkä työpäivä.
Heitä, jotka kirmaavat lenkkipoluilla päivästä toiseen vaikka vettä sataisi vaakatasossa.

Se mikä muille näyttäytyy ahkeruutena, saattaa todellisuudessa ollakin suorittamista.
Asioita tehdään, koska on pakko.
Tekeminen ei tuota iloa, mutta tekemättä jättäminen ahdistaisi enemmän.

Mitä käy, kun ihminen suorittaa päivästä toiseen?
Ensin väsyy, sitten hengästyy ja lopulta uupuu.

Ihminen ei ole kone.
Voimamme ovat rajalliset, vaikka kuinka haluaisimme uskoa muuta.

Tiettyyn pisteeseen asti suorittaminen voi olla hyväkin piirre ihmisessä.
Jos suorittaminen kuitenkin valtaa alaa kaikilta osa-alueilta elämässä, ollaan jo aika harmaalla alueella.

Toiset ovat herkempiä suorittamaan kuin toiset.
Ehkä se johtuu luonteesta, temperamentista, lapsuudesta, ympäristöstä.

Minä olen suorittaja. Oikein viimeisen päälle.
Suoritan kaikkea mahdollista.
Vaadin itseltäni aina 150% ja rima on aika korkealla.
Riman alittaminen tai lusmuilu ei ole vaihtoehto.

Työstän omaa suorittamistani terapian avulla, mutta on hyvin vaikeaa muuttaa tapaa elää ja ajatella, jos on toiminut tietyllä tavalla koko ikänsä.

Ehkä minä vielä jonain päivänä voin elää elämääni ilman jatkuvaa suorittamista.
Matkaa on siihen on vielä pitkälti.