Ehkä meissä on sisäänrakennettu tarve pyrkiä parhauteen. Haluamme aina jotain enemmän, emme ole hyviä tyytymään. Joskus on ihan okei rötvätä sohvalla ja vetää kilo irtokarkkeja. Maata kumppanin kanssa sohvalla ja katsoa netflixiä. Kymmenen minuutin perusseksi kymppiuutisten jälkeen arkena on ihan jees. Asiat voisi olla ikävämminkin. Ei ole itsestäänselvyys, että on varaa ostaa kilo irtokarkkeja. Parisuhteen… Jatka lukemista
Jokainen varmaan tietää sen fiiliksen, kun ei ole motivaatiota tai kiinnostusta tehdä töitä tai hoitaa askareita. Mikä sitten avuksi? Miten löytää motivaatio raahautua sinne työpaikalle maanantai aamuna kukonlaulun aikaan? Miten jaksaisi imuroida hikipäässä kun tietää kodin olevan sekasorron vallassa taas seuraavan parin tunnin kuluessa? Ikävä myöntää, mutta en ole ratkaissut asiaa. Ei ole mitään kikkakolmosta… Jatka lukemista
En ole mikään intohimoinen musiikin harrastaja. En juurikaan käy konserteissa, keikoilla tai festareilla. Olen harvoin kärryillä musiikkimaailman uusista tuulista. Aikoinaan kävin musiikkikoulua monta vuotta ja opiskelin musiikin teoriaakin aika pitkälle, se ei kuitenkaan vienyt minua mukanaan. Musiikilla on kuitenkin sijaa elämässäni. Kuuntelen päivittäin musiikkia jossain muodossa. Yleensä se soi autoradiossa matkalla. Spotifysta kuuntelen vain suomihittejä… Jatka lukemista
Masentunutta kehotetaan välttämään isojen päätösten tekoa. Suuria muutoksia ei suositella. Tämä perustuu ehkä siihen, että ajatellaan masentuneen olevan kykenemätön näkemään asioiden oikeaa laitaa, todellisuudentaju saattaa olla kateissa. Olen tästä aika eri mieltä. Masennuksen taustalla on lähes aina jokin syy, käsittelemättömiä ongelmia, traumoja, haitallisia käyttäytymismalleja. Masentunut ei välttämättä ainakaan alkuvaiheessa ole tietoinen mikä on vaikuttanut sairauden… Jatka lukemista
Olen saanut itseni taas viimeaikoina useasti kiinni ajattelemasta ”sitten kun”. Pohdin tulevaisuutta, tunnen riittämättömyyttä ja epäonnistumista. Mietin mitä teen sitten kun olen töissä. Mitä hankintoja teen kun taloudellinen tilanne on parempi. Pohdin tulevaa kesää ja mietin reissuja. Huomaan odottavani aina jo huomista, ensi viikkoa tai muuten vain parempia aikoja. Ehkä pitäisi muistaa elää myös tänään?… Jatka lukemista
Jokainen on varmaan jossain vaiheessa elämäänsä tuntenut olonsa yksinäiseksi. Yksinäisyyttä voi tuntea vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Meillä on luontainen tarve olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Haluamme kuulua joukkoon ja tuntea olevamme hyväksyttyjä. Mitä tapahtuu jos jäämme vaille sosiaalisia kontakteja? Jos meiltä puuttuu yhteys toisiin ihmisiin, pystymmekö tuntemaan onnellisuutta? Jokaisen ihmisen sosiaaliset tarpeet ovat erilaisia. Toiset… Jatka lukemista
Ihmisellä saa ja pitääkin olla tavoitteita, unelmia ja haaveita. Osa on realistisia, mutta monet myös toiveajattelua. Jokainen taitaa ainakin jossain määrin haaveilla lottovoitosta, rikastumisesta. Miksi muuten lottoaisimme joka viikko? Monet haavee liittyvät rahaan. Siihen mitä hankintoja tekisimme jos tilillä olisi miljoonia. Unelmissa ei ole mitään väärää jos ne eivät estä nauttimasta nykyhetkestä. Meidän pitää löytää… Jatka lukemista
Oletko sellainen joka oikeasti haluat olla? Vai esitätkö jotain muuta kuin olet? Vedätkö roolia päivästä toiseen? Tukahdutatko tunteitasi, pidätät itkua ja hymyilet teennäisesti? Olen pohtinut viimeaikoina paljon sitä, miten ympäristö vaikuttaa meihin. Meitä painostetaan sopimaan yleisesti hyväksyttyyn muottiin. Pitäisi olla tietyn kokoinen, mahtua painoindeksin lukuihin. Täytyy käydä koulussa, suorittaa oppivelvollisuus, sitten opiskella lisää ja valmistua.… Jatka lukemista
Olen elänyt lapsesta lähtien nähden alkoholin sairastuttavan läheisiäni. Suvussani on useampia alkoholisteja. Olen nähnyt miten viina vie miehen hautaan ja hoitolaitokseen. Olen joutunut näkemään millainen sairaus alkoholismi on. Se on kauheaa juopolle, mutta niin on läheisillekin. Suomessa jokaisella on itsemääräämisoikeus. Saamme juoda viinaa kirroosiin asti ja sen yli. Kukaan ei voi laittaa korkkia kiinni toisen… Jatka lukemista
Olen vuodenvaihteen jälkeen tuntenut suurta väsymystä. Sellaista loputonta uupumusta. Väsymys tuntuu fyysisesti siltä, että olisin tehnyt suuren urheilusuorituksen. Jäseniä kolottaa ja lihakset ovat maitohapoilla. En ole juossut maratonia, olen vain sinnitellyt elossa. Roikkunut elämässä kiinni viimeisillä voimillani. Sain masennus diagnoosin vajaa kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen vuosi masennuksen kanssa oli kovaa kamppailua. Minulla ei ollut lainkaan… Jatka lukemista