Jos on pitkään elänyt hullunmyllyn keskellä, ihan tavallinen arki voi tuntua oudolta. On niin tottunut kaikenlaiseen juoksemiseen, että paikallaan olosta saattaa tuntea syyllisyyttä. Elämän ollessa normaalitilassa emme tunne jokapäivä ahdistusta, surua ja pelkoa. Pitkään jatkunut stressi voi muuttaa käsitystämme normaalista. Yllättävän nopeasti sitä tottuu härdelliin elämässä. Ihminen on kestävää ja sopeutuvaa sorttia. Emme taivu pienestä… Jatka lukemista
Jos elää perheessä jossa on pieniä lapsia, saattaa käsite omasta ajasta olla kohtuullisen vieras. Meillä mies lähti tänään lasten kanssa sukuloimaan muutamaksi päiväksi ja minä jäin pitämään kotia pystyssä, koska olen menossa viikonloppuna juhliin. Olemme olleet miehen kanssa yhdessä yli kolme vuotta. Koko tänä aikana olemme olleet hyvin vähän erossa toisistamme. Meillä on ollut tapana… Jatka lukemista
Tää kulunut viikko on ollut aika erikoinen. Sunnuntaina Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Maanantaina oli kultajuhlat Helsingissä, tänään täällä meillä Tampereella. Olin keskustassa ennen tapahtumaa ja voi luoja miten paljon ihmisiä oli liikkeellä! Katsoin livelähetystä netistä ja mikä ihana fiilis välittyi! Vitsi Tampere on hieno mesta, tää on mun koti ❤ Nyt on takana kolme päivää… Jatka lukemista
Tiedättekö ne päivät, kun kaikki asiat menee pieleen heti aamusta alkaen? Ehkä sitä nousee väärällä jalalla, kalsarit hiertävät tai pimperossa on muuten vain hiekkaa. Jokainen tuntee maanantait, ne ovat itse saatanasta. Mitä sitten voi päätellä omasta elämästään jos keskiviikko on maanantaitakin pahempi? Ehkä tuleva viikonloppu tulee tarpeeseen. Nukuin aamulla ohi herätysten. Olin asentanut mitä ihmeellisempiä… Jatka lukemista
Tänään on ollut mukava sunnuntai! Sai nukkua pitkään ja herätä auringonpaisteeseen. Aamupalaksi söin eilisen leipomuksia, suolaista pannukakkua ja valkosuklaista juustokakkua. Loikoilin pitkään sohvalla ja otin päikkärit tv-shopin pyöriessä taustalla. Lapsien kanssa yrittää aina keksiä viikonlopuiksi jotain tekemistä ettei seinät ala kaatumaan päälle. Tänään suuntasimme Vehoniemen automuseoon. Olemme käyneet siellä aiemminkin, mutta se on kiva paikka.… Jatka lukemista
Arjen keskellä liian helposti unohtuu pysähtyä, istua alas, kysyä toisen kuulumisia ja oikeasti kuunnella häntä. Miten niin pienellä kysymyksellä voikin olla suuri merkitys? On tärkeää tulla huomatuksi ja kuulluksi. Ei ole yhdentekevää miten toisen päivä on sujunut ja mitä hän ajattelee. Minun päiväni on mennyt töissä. Viikonlopun jäljiltä töihin lähteminen oli vaikeaa. Ahdisti lähteä pois… Jatka lukemista
Elämä on hyvin harvoin pelkkää juhlaa ja glamouria. Arki on jokaisessa kodissa erilaista. Yksi kerrostalo voi pitää sisällään hyvin erilaisia ihmisiä ja koteja. Yhdessä asunnossa eletään keskellä köyhyyttä, toisessa asunnossa voidaan elää hyvinkin vauraasti. Huolimatta taloudellisesta tilanteessa, arjessa on tiettyjä asioita jotka toistuvat kodista riippumatta. Arjen keskellä pesemme pyykkiä, käymme kaupassa, teemme ruokaa, siivoamme asuntoa… Jatka lukemista
Kun mikään ei kelpaa Ruoka on pahaa Sukat on väärinpäin jalassa Kalsarit hiertävät Pieni muistuttaa kiroilun olevan paha tapa, samalla kun istut jääkylmässä autossa eikä se käynnisty. Saat Wilma-viestejä, kuin muistutuksena erinomaisesta kasvatuksesta. Parhaani olen yrittänyt. Ehdotat lapsille pulkkamäkeen lähtöä, he eivät vaivaannu nostamaan edes katsettaan peleistään. Kun se suihkun lattia on kuvaamatta ja märät… Jatka lukemista
Olen kolme vuotta elänyt lapsiperheen arkea. Tätä ennen elin itsekseni tai kahden aikuisen taloudessa. Moni asia on lasten myötä muuttunut, luonnollisesti. Olin alussa suoraansanottuna kusessa monen asian kanssa. Yhtäkkiä täytyi tehdä ruokaa viidellle ihmiselle, kun aiemmin oli kokannut vain itselleen. Tuotti yllättävän paljon haasteita opetella tekemään ostoksia niin, että kasvaville lapsille on aina ruokaa tarjolla… Jatka lukemista
Se tunne, kun pää lyö tyhjää marketissa. Sitä kävelee hyllyjen välejä ja yrittää kuumeisesti miettiä mitä ruokaa sitä tänään syötäisiin. Minulle ruokien miettiminen ainakin tuottaa päänvaivaa. Tai no, ruokia kyllä keksisi, mutta niiden täytyisi olla sellaisia joita jaksaisi kokata. Tänään mentiin helpoimman kautta. Ostin pakastepizzoja ja löin ne uuniin. Lapset söivät mukisematta. Kukaan ei kysynyt… Jatka lukemista