Valokuvia

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten huono olen ostamaan lahjoja. Koko lahjakulttuuri tuntuu vieraalta itselleni. En odota lahjoja myöskään muilta, koska ajatus turhasta

Jatka lukemista

Muuttaako varallisuus tapoja?

Mietin omia tapojani. Olen hyvin tarkka rahankäyttäjä. Osaan budjetoida, priorisoida ja säästää. Suosin kirpputoreja ja muutenkin käytettyä tavaraa. Ostan hyvin vähän heräteostoksia.

Jatka lukemista

Onko kohteliaisuus katoamassa?

Hätkähdin eräänä arkipäivänä kun postinjakaja juoksi aukaisemaan kerrostalomme rapun oven minulle. Olin tulossa kaupasta ja molemmissa käsissä olivat raskaat kauppakassit. Tapahtuna oli

Jatka lukemista

Kuka peilistä katsoo

On ollu ulkonäköpaineita. Oon puunannut ja värjännyt, katsonut peilikuvaa kaikista heijastavista pinnoista. Mitä enemmän panostin ulkonäkööni, sitä epävarmempi olin. Nykyään olen tyytyväinen

Jatka lukemista

Itsensä ylittämistä

tiedän, et mä löydän vielä, mulle oikeen tien, jota kulkea katson, vielä kerran taakse, mietin kuinka nyt oon heikko mut mä kiipeän, vielä himalajaan Aste / himalaja Jokaisella meillä on heikkouksia, osa-alueita joissa emme ole vahvoilla. Toiset ovat arempia ja ujompia kuin toiset. Jollekin esiintyminen on kauhujen näyttämö. Joudumme kuitenkin elämässä tilanteisiin joissa olemme epämukavuusalueella.

Mä haaveilen muuttavani Malagaan

Uhkaan aina lähteväni pois täältä Varsinkin säätiedotuksen povatessa räntää ja loskaa Miltä tuntuisi herätä auringonpaisteeseen ja kävellä uima-altaalle Voittaisi se tihkusateen ja lätäköiden väistelyn Ehkä huolet olisivat pienempiä jos taivaalla porottaisi aurinko kaiket päivät Minä saisin kehitettyä stressiä kyllä vaikka asuisinkin kaukana täältä Jos en muuta keksisi, niin pohtisin riittäviä suojakertoimia aurinkorasvassa Ehkä teen stressin

Rankka sunnuntai

Huh mikä sunnuntai! Tai oikeastaan se on tämä maanantai, jossa se ”kärsimys” tuntuu.. Taas aamupvän vietin flunssaisessa olossa, saapi nähdä miten se tästä tasottuu. Puoli litraa inkivääriteetä tuoreen inkiväärin kera on taas tässä seuranani kirjoitellessani 🙂 Olen kuitenkin henkisesti valmistautunut siihen, että tämän päivän lenkki siirtyy tulevaisuuteen. Eilen oli vuorossa itselleni HYVIN epätyypillistä liikuntaa, nimittäin

Surumielinen kansa hyvinvointivaltiossa

Kansaamme nostetaan jalustalle monissa tahoissa Erinomainen koulujärjestelmä, terveydenhuolto ja sosiaaliturva Samaan aikaan leipäjonoissa on kymmeniä ihmisiä, diakonin oven saranat kaipaavat rasvausta ja kelan puhelinpalvelussa on ruuhkaa Maamme on täynnä työttömiä jotka haluaisivat töihin, töissä käyvät sairastuvat työn kuormittavuuden vuoksi, eläkeikää nostetaan jatkuvasti Ruoan hinta nousee, kaljan hinta laskee Masennus on kansansairautemme, olemme euroopan kärjessä itsemurhatilastoissa

Treffeillä ystävän kanssa

  Näin tänään kaupungilla ystävää, viime tapaamisesta oli vierähtänyt kuukausi. On ihanaa viettää aikaa ihmisen seurassa, jonka kanssa juttu jatkuu siitä mihin on viimeksi jääty. Hyvä ystävä tuntee makusi. Hän tietää herkkuhimosi ja pähkäillessä kahden kakun ja muffinsin välillä hän kehoittaa ottamaan molemmat. Ystävän kanssa lusikka saa käydä myös toisen lautasella, jotta molemmat saavat maistaa

Juhannusjuoksut

Otsikko on ehkä vähän harhaanjohtava, sillä totuus on tällä kertaa, ettei juhannuksena ole tullut juurikaan juostua 😀 Perjantai oli vapaapäivä ja olisi ollut teoriassa mahdollisuus juosta vaikka koko päivä, mutta vaikka yleensä sää ei ole minulle mikään varsinainen este juoksun suhteen (= sitä sitten vain pukeudutaan sen mukaan mitä sää vaatii), niin tällä kertaa katsellessani

Ilta päivystyksessä

Minua alkoi keskiviikko iltana sattumaan rintaan. Tunne oli vastaavanlainen jos lähtee urheilemaan juuri syötyään, ja sitten alkaa pistämään rintaan. Jokainen ehkä tietää tunteen. Ajattelin, että tunne menee ohitse pian. Aikaa kului, mutta kipu ei lähtenyt. Valvoin puoli yötä. Kipu oli pahinta makuulla, vetäessä syvään henkeä vihloi oikein kovasti. Muistan googlailleeni oireita ja pohtineeni milloin pitää

Miten seuraan kehitystäni?

2

Olisi tietysti kiva vastata jotain zenmäistä ”juoksen vain pelkästä juoksemisen ilosta, en seuraa mitään mittareita, oma olo on tärkein”. Ja tottahan se on, ihan parasta on huomata miten jaksaa juosta paremmin kuin aikaisemmin. Kuitenkin, en tiedä olenko vain rakennettu pieleen, mutta rakastan tiirailla juoksujeni statistiikkaa: millainen syke-ero on ollut eri lenkeillä, kuinka paljon pidemmän matkan

Juhannusaatto

Me vietämme miehen kanssa juhannusta kahdestaan lasten lähdettyä äidille. Tänään on perjantai, juhannusaatto. Minusta tuntuu kuin olisi sunnuntai. Vietin eilisen illan päivystyksessä odottaen, olin kotona vasta puolenyön jälkeen. Saattaa osaltaan vaikuttaa siihen miksi olo on kovin nuutunut. Meillä ei ole mitään juhannussuunnitelmia. Olen tänään syönyt aamupalaksi mokkapalan ja juonut energiajuoman, pessyt pyykkiä kaksi koneellista, imuroinut,

Ylämäki-alamäki :)

Pienenä jatkokertomuksena edelliseen postaukseeni, niin myöskään seuraavana päivänä ei tuntunut ne uudet juoksukengät missään! Ajattelin, että pohkeet/akilles/jokin ottaisi ees vähän nokkiinsa, jos vaikka droppi olisikin niissä vähän pienempi kuin vakkarikengissäni (en ole löytänyt näiden uusien kenkien droppitietoa mistään, enkä ole itse niin taitava, että osaisin sen katsoa). Mutta ei yhtikäs mitään ongelmaa missään, edelleenkään 🙂